Hyvä briiffi – kuusi vinkkiä suunnittelutyön rajaamiseen

Hyvä briiffi – kuusi vinkkiä suunnittelutyön rajaamiseen

16.10.2018byAnssi Kokkonen

Asiantuntijatyötä ja suunnittelua vaativan tehtävän rajaaminen ei ole aina helppoa. Saamme yhtä usein sekä seikkaperäisiä että hyvinkin avoimia tiedusteluja erilaisista toimeksiannoista. (Ilahdumme molemmista!)

Erityisen tärkeää on rajaaminen. Mikä on tärkeintä? Mikä melko tärkeää? Mikä nice to have, mitä ei tarvita lainkaan?

Alla on näkökulmia joista suunnittelun briiffin rajaamista voi lähestyä, sekä konkreettisia kysymyksiä joita pohtia. Toivottavasti näistä on sinulle apua erilaisten suunnittelutöiden briiffaamisessa ja hankkimisessa, kompeksisista käyttöliittymistä yksinkertaisiin esitteisiin.

 

1

Laita työ kontekstiin

Harva asia pysyy valmiina pitkään, ja erityisesti digitaalisten palveluiden kohdalla realistista on olettaa jonkinlainen tuleva jatkokehitys. Jokainen suunnittelupäätös tehdään parhaan senhetkisen tiedon valossa, ja vastaavasti jokainen edistysaskel tuo esiin uusia kehitysideoita. Työtä sovittaessa kriittistä on ymmärtää konteksti, eli mihin työn kohde sijoittuu laajemmassa kuvassa, sekä mitä sovittavan työn aikana pitää ja voidaan realistisesti saavuttaa.

2

Kuvaile työn kohde konseptina

Hyvä konseptin kuvailu tiivistyy muutamaan lauseeseen, mutta sellaista voidaan laajentaa laajaksikin raportiksi. Selkeä konseptikuvailu auttaa kaikkia hahmottamaan mitä ajetaan takaa, ja antaa jotain mihin tehtävää työtä voidaan myöhemmin peilata.

3

Huomioi käyttäjät

Käyttäjistä harvoin puhutaan ja heitä huomioidaan liikaa. On myös aivan liian helppoa kuvitella, että käyttäjä haluaa samaa kuin itse. Vain aidosti eläytymällä käyttäjän näkökulmaan ja käyttämällä oikeaa pohjatietoa on mahdollista välttää suurimmat sudenkuopat, joita helposti seuraa kun työtä tehdään vain omista lähtökohdista. Omat ja käyttäjän tavoitteet pitää linjata yhteen.

4

Muista sisältö

Hyvä sisältö ei synny itsestään. Sisältösuunnitelma, sisältötekstien tuotanto, käyttöliittymätekstit, visuaaliset sisällöt (kuten valokuva ja video) täytyy kaikki tuottaa jotenkin. Ne pitää (tai ainakin kannattaa) ensin suunnitella, sitten luonnostella, tuottaa, iteroida ja tarkastaa. Tärkeintä on tietää mikä on se “suuri tarina” joka halutaan kertoa (konsepti)?

 

5

Ulkoasun arvioinnille parametrit

Ulkoasua ei kannata määritellä yksittäisen ihmisen mielipiteiden perusteella – ennemmin kannattaa puhua siitä, miten ulkoasu noudattaa olemassaolevaa brändiohjeistusta tai tukee asetettuja mielikuvatavoitteita. Benchmarkkaus on erinomainen tapa luoda jaettu ymmärrys vaikeasti sanallistettavista visuaalisista kysymyksistä. Huomattavan iso osa ulkoasusta rakentuu visuaalisista sisällöistä, kuten kuvituksista ja valokuvista.

6

Kuvittele elämä projektin jälkeen

Kaikella on suunnittelutyön jälkeen elinkaarensa:esimerkiksi painotuotetta jaellaan muutama vuosi, jonka jälkeen sen sisältämä tieto voidaan arvella vanhentuvan. Yritysilmettä haluttaneen päivittää noin viiden vuoden päästä, mutta jos pohja on vankka, muutokset ovat huomaamattomia. Digitaalisen kokonaisuuden, esimerkiksi käyttöliittymän, elämä jatkuu aktiivisemmin ja paljon nopeammassa rytmissä. Versio 1.1:stä seuraa versio 1.2.

Avainsanat: , , , , ,

Maailman luokan verkkopalvelut iteroimalla ja asiakasta kuuntelemalla

17.05.2018byKristjan Laansalu

Varmasti olet ihmetellyt käyttämällä isoja top100 kuuluvia verkkopalveluita että miksi ne jatkuvasti muuttuu. Joskus voi jopa jokin muutos häiritä mutta se on isossa kuvassa luonnollinen ja jatkuva matka parempaan palveluun päin.

Suunnittelijat pyrkii työssä keräämään niin paljon tietoa käyttäjistä ja asiakkaan kohderyhmän tarpeista ja mieltymyksistä kuin on mahdollista ja tekemään suunnittelutyön omalla näkemyksellä kerättyyn tietoon perustuen.

Mikäli luotavassa palvelussa on uusia ominaisuuksia tai se toimii kokonaan uudella tavalla on hyvä kysyä uudistuksen jälkeen myös mitä mieltä itse käyttäjät uudistuksesta on ja vastaako uusi palvelu heidän toiveita. Yhtä tärkeä on mitata uuden verkkopalvelun toimivuutta esimerkiksi vertailemalla uusia tuloksia edellisen palvelun tuloksiin.

 

Tuloksia voidaan mitata taloudellisesta näkökulmasta tai laadullisesta asiakkaan tyytyväisyyttä mittaamalla.

 

Käyttäjien kuuntelu

Jakuva käyttäjien kuuntelu onkin ratkaiseva tekijä kuin rakennetaan maailman luokan verkkopalveluita. Verkkopalvelun ostajan ei pidä liikaa pelätä tehdä muutoksia ja kokeiluja palvelun parantamiseksi. On hyvä suunnitella omat mittarit tulosten mittaamiseen ja rakentaa prosessi jolla tuloksiin reagoidaan parantamalla palvelua.

Toinen oleellinen tekijä on ympäristön ja vaatimusten seuraaminen ja niihin jatkuva reagoiminen. Digitaaliset laitteet ja yhteydet muuttuu ja kehittyy jatkuvasti ja se muokkaa myös käyttäjien toiveita ja odotuksia siitä miten verkkopalvelut toimii. Viimeinen suurin trendi on ollut “mobile first”, mutta sen lisäksi löytyy useita megatrendejä missä mennään ja niitä kannattaa haistella ja seurata sekä hyödyntää oman palvelun kehityksessä.

 

Digitaalisen palvelun vuosikello

Jotta yrityksen digitaalinen tuote tai verkkopalvelu olisi maailman luokkaa suosittelen ajattelemaan työskentelyä sen tuotteen parissa vuosikello maisesti. Siinä vuosi jaetaan kolmeen osaan – suunnittelu- ja kehitys, testaus, ja käyttäjien kuuntelu ja seurantavaihe eli voidaan kutsua sitä lyhyemmin nimellä arviointi.

Näin syksy on hyvä aika kerätä käyttäjäpalautteet, tulokset, kehitysideat ja muodostaa niistä kehitystarpeet ja tavoitteet dokumentti, jonka pohjalta on hyvä alkuvuodesta tehdä suunnittelu ja kehitys ja muutosten sisäänajo ja testaus ennen kesää. Ja sitten syksyllä taas keskittyy asiakkaan tarkkaan kuuntelemiseen ja tulevien parannusten kirjaamiseen.

Mikäli prosessi toimii ollaan menossa jatkuvasti kohti maailman luokan verkkopalvelua jonka  asiakastyytyväisyys paranee eikä se muodostu hyvän tuotteen tai tarinan esteeksi jatkuvasti kehittyvillä ja kiinnostavilla digitaalisilla markkinoilla. Kaupan päälle jää pois kiireiset ja hätäisesti tehdyt korjaukset ja sitä kautta tulevat mahdolliset virheet.

_______

Agedna Helsinki konsultoi asiakkaita löytämään hyvä strategian kehittää digitaalista näkyvyyttä ja strategia, sekä suunnittelee ja toteuttaa suomen käyttäjälähtöisemmän digitaaliset palvelut.

Avainsanat: , , ,

Kuinka hyötyä käyttäjädatasta?

25.10.2017byAnemone Aaltonen

Käyttäjätiedosta lisää arvoa oivaltamalla

Digitaalisessa maailmassa toimivat yritykset saavat jatkuvasti valtavat määrät dataa verkossa tapahtuvista asioista. Silti esimerkiksi verkkopalvelun käytöstä saatava tieto jää usein hyödyntämättä yrityksen päätöksenteossa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Suurin syy tähän on haasteellisena koettu datan tulkinta, joka vaatii jatkuvasti kehittyvien analyysityökalujen lisäksi tietoa tehokkaiden analyysien periaatteista, luovaa ja konkreettista oivaltamista, ymmärrystä yrityksen digitaalisen toiminnan tavoitteista sekä vie luonnollisesti aikaa ja resursseja yrityksen muulta toiminnalta.

Digitaalisista palveluista kertyvän datan huomiotta jättäminen voi kuitenkin merkittävästi heikentää yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Dataa analysoimalla voidaan esimerkiksi huomata, että aiemmin tehdyt oletukset ovat olleet vääriä. Resurssien oikea suuntaaminen helpottuu ottamalla oppia digitaalisten palveluiden toiminnasta. Tulevaisuuden suhteen erilaisia päätöksiä tehdessään yritykset voivat huoletta nojata käyttäjädatasta löytyneisiin oivalluksiin.

 

Kuinka hyötyä datasta?

 

1. Kerää dataa

Käyttäjädataa on hyvä kerätä muutamasta eri lähteestä. Digitaalisista palveluista automaattisesti kertyvän datan lisäksi voidaan analyysiä varten kerätä yksilöllisempää tietoa haastattelemalla sekä tarkkailemalla käyttäjien toimintaa yksilötasolla. Käyttäjien ajatuksia ja mielipiteitä saadaan parhaiten selville kysymällä; kasvokkain tai kyselylomakkeen välityksellä.

 

2. Analysoi ja prosessoi kerättyä dataa

Datan analysointi vaatii alkuun paljon uuden opettelua. Kyseinen vaihe kannattaa kuitenkin ajatella sijoituksena, josta koko yritys hyötyy myöhemmin. Analysointi on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä kaikkea halutaan saada selville ja mikä on yritykselle hyödyllistä tietoa. Kun ajan myötä työkalujen käytön ja analysoinnin oppii, voi kaiken käyttäjädatan seasta löytää yllättäviäkin huomioita sekä vastauksia kysymyksiin, joita yrityksessä kukaan ei olisi edes osannut kysyä.

 

3. Oivalla ja listaa ideoita

Analyysistä kannattaa poimia muutama tärkeä huomio, joiden pohjalta voidaan listata ideoita kuinka juuri näillä osa-alueilla yrityksen toimintaa voitaisiin parantaa. Pohdinnan tuloksena muodostuva lista kannattaa pitää mahdollisimman konkreettisena. Ideointiin hyvä sääntö on kirjoittaa ensin vaikka sata mieleen juolahtavaa ideaa, joista karsia vähitellen heikommat pois. Ideoita voidaan myös ryhmitellä esimerkiksi helposti ja vaikeasti toteutettaviin sekä yrityksen tulevaisuuden unelmiin.

 

4. Laita ideat käytäntöön

Ennen ideoiden testaamista on hyvä määritellä mittarit, joilla niiden toimintaa arvioidaan. Myös aikatauluttaminen kannattaa, sillä kaikkia asioita ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa kerralla. Sen jälkeen ideat voidaan laittaa käytäntöön, priorisoimalla niistä tärkeimmät ensin. Kriittisesti tärkeimpiä ovat usein ne oivallukset, jotka liittyvät menetettyihin asiakassuhteisiin. Analysointivaiheessa yritys on esimerkiksi voinut huomata, ettei aiemmin määritelty kohderyhmä ole kiinnostunut yrityksen tarjoamasta palvelusta. Kohderyhmämäärittely voidaan tehdä uudestaan ja samalla vaihtaa esimerkiksi mainoskampanjan sloganit sopimaan paremmin uudelle kohderyhmälle.

 

5. Tarkista tulokset

Tietyn ajan jälkeen kannattaa tulokset arvioida aiemmin määriteltyjen mittareiden mukaan. Hyvin toimineet asiat voidaan jättää ennalleen ja huonosti toimineet ottaa uudelleen mietintään. Joskus pienilläkin muutoksilla voi saada paljon aikaan, joten ideoita ei kannata heti heittää roskakoriin. Jotkut ideat vaativat pitkäjänteisen työn lisäksi myös enemmän aikaa toimiakseen. Asiakkaita ei esimerkiksi välttämättä heti saada tekemään lisää ostoksia panostamalla uutiskirjeiden sisältöihin, vaan tässä tapauksessa tuloksia kannattaa katsoa pidemmällä aikavälillä.

 

6. Luo kehittämisestä rutiini

Käyttäjädataa muodostuu jatkuvasti lisää, jolloin sen hyödyntämistä kannattaa ajatella jatkuvana prosessina. Kun dataa tutkitaan säännöllisesti, saadaan siitä eniten hyötyä irti. Analysointia ja oivaltamista varten on hyvä muodostaa oma tiimi yhdistämällä luovia osaajia esimerkiksi tuotekehityksestä, viestinnästä ja markkinoinnista. Kyseisen tiimin tehtävänä on pitää muut ajan tasalla digitaalisen puolen tapahtumista sekä esitellä isommalle porukalle oivalluksiaan vaikka neljä kertaa vuodessa. Näin koko yritys voi tehdä oivallusten myötä muutoksia omassa toiminnassaan. Myös yrityksen tulevaisuuteen liittyviä tärkeitä päätöksiä voidaan huoletta perustella käyttäjädatasta opituilla asioilla.

 

Data hyötykäyttöön

Datan hyödyntäminen varsinkin tuotekehityksessä on ollut kasvava trendi jo jonkin aikaa. On huomattu, että käyttäjädataa päätöksenteon tukena hyödyntävät yritykset onnistuvat erottumaan kilpailijoista sekä liikkumaan uusille markkina-alueille nopeammin ja sulavammin. Viimeistään nyt yritysten kannattaa pohtia, kuinka saada oma datansa hyötykäyttöön.

Avainsanat: ,

SSL-salaus ja sertifikaatit verkkopalveluissa

12.10.2017byKristjan Laansalu

Jos verkkopalvelusi ei ole vielä salatun yhteyden (https) takana niin nyt on hyvä aika laittaa asia kuntoon. Verkossa törmään jatkuvasti liian moneen palveluun, joiden tulisi toimia suojatun yhteyden takana, mutteivat näin tee.

Verkkopalvelun https yhteys tarkoittaa tietoliikenneyhteyden salaamista käyttäjän ja verkkopalvelun välissä. Mikäli verkkopalvelussa on käytössä esimerkiksi lomakkeita, on salatun liikenteen käyttäminen erityisen tärkeää käyttäjien tietojen suojaamiseksi ulkopuolisilta. Esimerkiksi avoimessa langattomassa verkossa jokin kolmas osapuoli voi tarkastella lomakkeista lähteviä tietoja selkokielisenä, jos yhteys ei ole salattu.

Liikenteen salaus toteutetaan SSL-sertifikaatilla ja asettamalla palvelinohjelmisto käyttämään salattua yhteyttä. Markkinoilla on useita erilaisia tapoja miten salauksen voidaan tehdä. Ehdotamme asiakkaan tarpeen ja verkkopalvelun tyypin mukaan parhaiten sopivaa vaihtoehtoa. SSL-sertifikaatteja on saatavilla sekä ilmaisia että maksullisia. Ilmaiset ovat yleensä riittäviä.

Mikäli verkkopalvelu ei ole salatun yhteyden takana, selaimet alkavat syksyn aikana varoittamaan käyttäjiä suojaamattomasta verkkosivusta. Ehjän ja luotettavan käyttökokemuksen kannalta on oleellista, ettei ylimääräisiä varoitusviestejä ilmesty sivulatauksen yhteydessä.

SSL-suojaus parantaa myös hakukonenäkyvyyttä. Verkkopalvelun luotettavuus näkyy parempana sijoituksena Googlen hakutuloksissa. Suojaamattomat sivustot taas saattavat pudota kauemmaksi.

Ole meihin yhteydessä mikäli verkkopalvelusi on vielä suojaamattoman yhteyden takana, tai tarvitset neuvoa siihen minkälainen suojaus kannattaa hankkia.

 

Avainsanat: , , , , ,

Käyttäjälähtöinen suunnittelu vs. käyttökokemuksen suunnittelu

24.04.2017byAnssi Kokkonen

Agendassa käyttäjälähtöinen suunnittelu on kaiken toimintamme kulmakivi. Se tarkoittaa käyttäjän näkökulman ja tarpeiden huomioimista koko prosessin ajan. Muut projektia ohjaavat voimat (kuten budjetti, teknologia tai liiketoiminnalliset tavoitteet) pitää pyrkiä linjaamaan yhteen käyttäjän tarpeiden kanssa, aina kun ja kuten se on mahdollista. Mutta entä käyttökokemuksen suunnittelu (ux design)?

 

Käyttäjäkokemus > käytettävyys

Käyttökokemus on paljon enemmän kuin käytettävyys. Käytettävyys (eng. accessibility) on tärkeä reunaehto tekemiselle – meidän tulee huomioida myös erityiskäyttäjien tarpeet, aina ja siten kuin se on mahdollista. Karkeasti yksinkertaistaen käytettävyydessä on kyse hyvin teknisestä asiasta: palvelun laadusta ja tehokkuudesta. Onko sitä mahdotonta, vaikeaa vai helppoa käyttää?

Käyttökokemus tai käyttäjäkokemus on kuitenkin laajempi käsite, josta käytettävyys on vain osa (tai jolle käytettävyys on yksi määräävä tekijä). Käyttökokemus on henkilökohtainen, ja siinä on kyse myös mielihyvästä.

Käyttökokemus on bränditeko, markkinointia, myyntiä ja palvelua – parhaimmillaan se voi olla mieleenjäävä elämys. Pahimmillaan se aiheuttaa käyttäjälle turhautumista, alemmuuden tunnetta ja jopa vihaa – ja palvelun tarjoajalle tuohtunutta asiakaspalautetta ja menetetyn asiakkaan.

 

Odotukset -> kokemus -> reflektio

Käyttäjäkokemus jatkuu, elää ja muuttuu ajan myötä. Ajatellaan seuraavaa ketjua: Saat tuotteen mainoksen uutiskirjeellä verkkokaupasta  -> katsot tuotetta & lisäät sen koriin -> jahkaat ostosta pari päivää -> ostat tuotteen -> odotat tuotetta -> saat toimitetun tuotteen. Käyttäjäkokemuksen ydin on toki itse verkkokaupassa, mutta kokonaisuuteen vaikuttavat myös askeleet ennen (uutiskirje) ja jälkeen ostohetken (kommunikointi ja toimitus). Ennen ostosta luomme odotuksia, ja ostoksen jälkeen reflektoimme kokemusta.

Saumattomuus ja jatkuvuus ovat avainsanoja. Kaikkien kosketuspisteiden, joissa asiakas kanssakäy palvelun tarjoajan kanssa, tulisi olla tasalaatuisia. Hieno aloitus mutta kehno lopetus jättää pahan maun suuhun. Huonolla jalalla aloitettu prosessi taas tuskin etenee maaliviivalle asti. Parempi on toteuttaa koko ketju riittävän hyvin, ja ruveta sitten kehittämään kokonaisuutta paremmin asiakasta palvelevaksi.

 

Ihminen vs. teknologia

Teknologiaan on aina liittynyt käyttökokemus, kivinuijasta asti. Silläkin on käyttökokemuksensa, mutta luonnollisesti käyttökokemuksen arvoa on herätty pohtimaan enemmän hieman kehittyneemmän teknologian yleistyessä. (Käyttökokemuksen merkitys kivinuijan arvonmuodostuksessa on toki kiehtova kysymys.)

Käyttäjäkokemus muodostuu aina kahden suuren, joskus ristiriitaisiksikin miellettyjen ilmiöiden (teknologia ja yksilöllinen kokeminen), kohtaamispisteessä. Toisaalta digitaalinen käyttökokemus on syvästi henkilökohtainen, siis täysin yksilöllinen. Toisaalta taas digitaalinen ympäristö jossa kokemus tarjotaan on erittäinen tekninen – teknologia määrittelee raja-aidat ja on “make-or-break” -muuttuja toimivuuden kannalta.

 

Käyttökokemusta ei voi suunnitella

Käyttökokemus on osiensa summa. Siinä missä palvelumuotoilu on metodologia ja lähestymistapa, käyttökokemus on väistämätön lopputulos. Molempiin liittyy erilaisten työtapojen, työkalujen ja tekijöiden yhdistäminen toivottujen lopputulosten saavuttamiseksi.

Oleellista palveluntarjoajan kannalta on ymmärtää, ettei mikään yksittäinen osasto voi kontrolloida käyttäjäkokemusta. Kokonaisuuteen vaikuttavat myynti, markkinointi, tuotekehitys, it – kaikki joilla on lusikkansa sopassa. Kokonaisvaltaisia tuloksia saadaan siis kun kaikki relevantit sidosryhmät tuodaan mukaan samaan prosessiin.

 

Summa summarum

Käyttökokemuksen siis syntyy teknologian ja inhimillisten tarpeiden kohdatessa. Se on ajallisesti jatkuva ja muuttuva, subjektiivinen kokemus, joka on enemmän kuin pelkkä käytettävyys. Vastaavasti se voi potentiaalisesti tuottaa enemmän lisäarvoa. Käyttökokemusta ei voi myöskään kontrolloida. Tästä syystä Agendassa pyrimme puhumaan käyttäjälähtöisestä suunnittelusta käyttökokemuksen suunnittelun sijaan.

Lopuksi vielä kolme tärkeää askelta hyvän käyttökokemuksen varmistamiseksi:

1) Kohtaa käyttäjä projektin alussa
2) Prototypoi suunnittelun aikana
3) Testaa oikeilla käyttäjillä 

Avainsanat: , , , , , ,

Mikä alusta verkkopalvelulle eli WordPress vs. Drupal

17.03.2017byTimo Haapala

Sisällönhallintajärjestelmällä tarkoitetaan sovellusta, jolla on mahdollista tuottaa ja muokata sisältöjä useimmiten verkkopohjaisissa toteutuksissa. Tyypillisesti käyttäjien tuottama sisältö käännetään verkkosivustoksi.

 

Suosituimmat sisällönhallintajärjestelmät ovat WordPress, Joomla ja Drupal WordPressin johtaessa ylivoimaisesti. Kaikista verkkosivuista yli neljännes on tehty WordPressillä ja kaikista, joissa on jokin tunnettu sisällönhallintajärjestelmä WordPressin osuus on yli puolet. Drupal ja Joomla vuorottelevat toisella sijalla riippuen otannasta: Kaikki sivustot huomioiden Joomla on toisena, mutta jos huomioidaan vain suosituimmat, Drupal sijoittuu ennen Joomlaa. Tilastojen valossa Joomlan suosio on hiipumaan päin, WordPress kasvattaa jatkuvasti osuuttaan ja Drupal pitää yllä tasaisesti suosiotaan. Mielenkiintoista on, että tarkemmin otantaa rajaamalla liikennemäärien perusteella, Drupalin osuus kasvaa hieman WordPressiin nähden Joomlan osuuden hävitessä olemattomiin.

Tilastoja selittää osittain eri sisällönhallintajärjestelmien soveltuvuus eri tyyppisiin ja kokoisiin toteutuksiin. WordPress sivustoja on helppo ja nopea toteuttaa pienissä projekteissa, mutta se soveltuu myös isompiin keskikokoisiin projekteihin skaalautuvuutensa ansiosta. Drupalin ominta aluetta ovat isot suurien käyttäjämäärien ja sisältötyyppien sivustot. Joomla sijoittuu näiden kahden välille, mutta näyttää lopulta häviävän kisan keskikoon projekteista pienempiin WordPressille ja isommissa Drupalille.

 

Blogialustasta täysiveriseksi sisällönhallintajärjestelmäksi

Wordpress julkaistiin vuonna 2003 blogialustaksi ja se on kasvattanut siitä lähtien tasaisesti suosiotaan. Nopeasti sitä alettiin käyttää myös muun tyyppisen sisällön julkaisuun. Aiempi blogi-painotteisuus on ollut nähtävissä aina viime vuosiin saakka ja oletusasetuksin se on edelleen omimmillaan kirjoitusten julkaisussa. WordPressin todellinen vahvuus ja skaalautuvuus on sen lisäosissa ja teemoissa, joita on tarjolla kymmeniä tuhansia valmiina. Lisäosia ja teemoja saa myös itse tehtyä verrattain kevyesti hyvinkin erilaisiin tarpeisiin. WordPress soveltuu riittävästi räätälöimällä myös isompiinkin sivustoihin, joista esimerkkeinä mm. New Yorkerin, The Wall Street Journalin ja BBC American sivustot.

 

Foorumipohjaisesta järjestelmästä monipuoliseksi toteutukseksi

Ensimmäinen versio Drupalista julkaistiin vuonna 2000, jolloin järjestelmän käyttötarkoituksena oli toimia alustana foorumeille. Se on kehittynyt yli viidessätoista vuodessa suosituista sisällönhallintajärjestelmistä ehkä kaikkein monipuolisimmaksi, joka tukee oletuksena useita eri sisältötyyppejä. Drupalissa on oletuksena myös kattava tuki taksonomioille sekä sisällön että käyttäjien suhteen. Myös Drupal käyttää sivuston rakenteeseen ja ulkoasuun teemoja. Lisäominaisuuksia saa valmiina moduuleina. Drupalilla voi rakentaa kaiken kokoisia sivustoja pienistä kampanjasivustoista todella laajoihin toteutuksiin, mutta se ei välttämättä ole oikea valinta pieniin sivustoihin raskaamman käyttöönottoprosessin vuoksi. Esimerkkejä Drupalia käyttävistä sivustoista ovat mm. Twitter, Valkoinen talo ja Tesla.

 

Järjestelmien vertailua

Sivuston ylläpitämisen näkökulmasta WordPress on huomattavasti helpompi ja muutosten tekeminen kevyempää. Suuri osa WordPressin lisäosista on ilmaisia tai hyvin edullisia, mutta hyvistä Drupalin moduuleista saattaa joutua maksamaan hieman enemmän. WordPress mielletään usein myös sisältöjen päivittämisen osalta helppokäyttöisemmäksi kuin Drupal. Vaikka Drupalissa on oletuksena kattavampi tuki sisältötyypeille, taksonomioille ja käyttäjähallintaan, WordPressiin saa helposti vastaavat toiminnot lisäosien avulla. Luomalla oman teeman, WordPressin saa räätälöityä kevyesti suurimpaan osaan projektien tarpeista ja myös lisäosien luominen on verrattain nopeaa ja helppoa.

Usein Drupalia ja WordPressiä verratessa kuulee puhuttavan tietoturvasta ensimmäisen eduksi. Drupalissa on oletuksena korkeampi tietoturvan taso, mutta pitämällä sivusto ajan tasalla myös WordPress-pohjaisten sivustojen tietoturva on korkealla tasolla. Koska Drupal vaatii enemmän räätälöintiä, lopputulos on usein yksilöllisempi kuin WordPressiä käytettäessä, joka voi johtaa korkeampaan tietoturvan tasoon. Näin ainakin teoriassa. Jos kuitenkin käytetään projektia varten räätälöityä teemaa ja lisäosia, myös WordPress-asennuksesta tulee paljon yksilöllisempi.  WordPressissä puutteet tietoturvassa julkaistaan tasaisin väliajoin samoihin aikoihin niitä korjaavien päivitysten kanssa ja koska WordPressin päivittäminen on suhteellisen helppo operaatio, sivusto pysyy turvallisena.

 

Tiivistetysti

WordPress soveltuu siis parhaiten pienistä keskikokoisiin projekteihin, joten se on mukautuvuutensa ansiosta oikea valinta suurimmassa osassa projekteja. Suurempiin projekteihin kannattaa kuitenkin harkita Drupalia, jos käytössä on riittävästi resursseja myös ylläpitoon ja sivustolle on odotettavissa todella suuria käyttäjämääriä.

 

Avainsanat: , , ,

Konversiopolun suunnittelu

07.03.2017byKristjan Laansalu

Käyttäjäpolku, myyntipolku, konversiopolku, asiakaspolku – hyvällä lapsella on monta nimeä. Kyse on selkeästä ja tärkeästä asiasta jonka toimivuutta jokaisen yritysjohtajan kannattaa jatkuvasti mitata. Mikäli yrityksessä ei ole kyseistä polkua mallinnettu, on hyvä aika se ottaa työlistalle.

 

Konversiopolku voidaan määrittää koko myynnin ja markkinoinnin toiminnoista, mutta mikäli asia on uusi, voidaan sitä lähestyä pala kerrallaan. Tavoitteena on, että konversiopolku määritetään asiakkaan kanssa jokaisen digitaalisen projektin yhteydessä jotta me ja asiakas ymmärrämme paremmin palvelun tehtävät ja pystyy asettamaan palvelulle selkeämmät tavoitteet ja mittarit. Oleellista on, että konversiopolkua suunnitellessa tulevat selkeästi esille ne kohdat, joissa pystytään vaikuttamaan konversion toteuttamiseen. Näin saadaan käyttöön konkreettinen työkalu palvelun suunnittelua ja kehitystä varten.

 

Konversiopolun määrittelyn avulla pystytään löytämään mittauspisteet ja kehityskohteet.

 

Digitaalinen markkinointi tarjoaa huikean määrän vaihtoehtoja siitä, mihin investoida yrityksen markkinointi- ja myyntibudjettia. Investointien tavoitteet ovat myynnin kasvattaminen ja näkyvyyden lisääminen. Kartalle piirretään kaikki asiakkaalla käytössä olevat digitaalisen markkinoinnin sovellukset. Näistä keskeisin on yrityksen oma verkkopalvelu. Sovellukset yhdistetään toisiinsa niin että lopuksi tavotteenaamme on vahva ja yhtenäinen myynnin toteutuminen, joka myös tuottaa mitattavaa ja hyödynnettävää dataa. Seuraavassa vaiheessa paneudumme tarkemmin yksittäisten sovellusten rooleihin ja niistä saatuihin tuloksiin oman verkkopalvelun sisä ja ulkopuolella.

Konversiopolun piirtäminen kannattaa tehdä joko itse tältä istumalta, tai tulla keskustelemaan kanssamme miten Agenda pystyisi auttamaan teitä digitaalisen markkinoinnin suunnittelussa. Lupaan, että muutaman tunnin tapaaminen avaa silmänne, tuottaa loistavia ideoita ja selkeyttää mitä toimenpiteitä kannattaa lähteä puskemaan eteenpäin.

Avainsanat: , , , , ,

Facebook markkinoinnin menestys Case-esimerkki: Helsinki Rekry

30.11.2016byKristjan Laansalu

Minulta on viime aikoina kysytty paljon käytännön keinoja kasvattaa asiakasliikenteen määrää asiakkaan verkkopalvelussa. Käyttäjämäärien kasvattaminen onkin usein työjärjestyksessä heti seuraavaksi, kun verkkopalvelun sisältö ja toiminnot ovat kunnossa ja valmiit toivottamaan uudet asiakkaat tervetulleeksi. Kerron usein Helsinki Rekryn esimerkistä, jossa neljässä vuodessa seuraajien määrä kasvatettiin 358 seuraajasta 10 000 seuraajaan.

Tässä työnkulku millä moinen tulos saavutetaan.

#1 Sisältöstrategian luominen
Sisältöstrategiaa suunnitellessa mieti liiketoimintasi vahvuuksia ja toimintojen ydintä. Juuri siitä löytyy se punainen lanka minkä mukaan sisältöstrategia kannattaa suunnitella. Keskity vain oleelliseen, sillä sitä asiakkaat haluavat.

#2 Laadukas sisältötuotanto
Pidä sisältöstrategiasta kiinni ja usko siihen mihin olet strategiassa sitoutunut. Vain näin siihen voivat luottaa myöskin teidän asiakkaat. Jatka laadukkaan sisältöjen tuottamista ja ota huomioon statistiikasta ja palautteesta saamasi tieto siitä miten yleisö ottaa sisällöt vastaan.

#3 Facebook-analytiikan ja markkinointityökalujen ymmärtäminen
Opiskele hyödyntämään facebookin analytiikkaa. Näin opit keitä ovat asiakkaasi ja miten pystyt palvelemaan heitä entistä paremmin.

#4 Facebook-markkinoinnin hyödyntäminen
Panosta kohtuullisesti markkinointiin. Näin nopeutat strategian toteutumista ja tuloksiin pääsemistä moninkertaisesti. Markkinointibudjettia käyttäessä älä unohda jatkuvaa oppimista ja tulosanalyysiä. Huom! Nykyaikaisessa CPC-pohjaisissa järjestelmissä on helppo panostaa rahallisesti suuria summia onnistumatta, joten johtopäätökset ja niiden mukaiset optimoinnit ja korjausliikkeet ovat erittäin tärkeitä.

#5 Säännöllinen optimointi ja opitun hyödyntäminen
Opittu ei ole turhaa mikäli sitä hyödynnetään oikein. Markkinointibudjetti, tavoitteet, asiakkaiden tunteminen, statistiikka ja työkalut. Eli kun olet löytänyt mallin joka toimii, siitä kannattaa pitää kiinni ja jatkaa sen kehittämistä. Säännöllinen strategian päivittäminen ja sisältötuotannon kehittäminen ovat myös tärkeitä hyviä keinoja pitää kanavat raikkaina ja kiinnostavina.

 

Agenda Helsinki auttaa asiakkaita sosiaalisen median hyödyntämisessä. Palveluista kanavastrategia, sisältöstrategia ja -tuotanto sekä konversiopolkusuunnittelu ovat osaamisalueitamme jotka verkkopalveluiden suunnittelun lisäksi kannattaa hyödyntää. Meiltä löytyy myöskin tarvittava tekninen ja sisällöllinen osaaminen sosiaalisen median kampanjan suunnitteluun ja jatkuvaan ylläpitoon.

Helsinki Rekryn kanssa aloitimme yhteistyön heidän digitaalisen palvelun uudistamisen parissa vuonna 2013. Verkkopalvelusta (http://www.hel.fi/www/rekry/fi) tuli uudistuksen myötä raikas ja käyttäjäystävällinen. Ja mikä tärkeintä Helsingin kaupungin työpaikat löytyvät uudistuksen myötä vihdoin Helsinki Rekryn omasta verkkopalvelusta.

Avainsanat: , , , , , , ,

Case-esimerkki: Helsingin kaupungin uusi opetussuunnitelma OPS2016 digitaalisena palveluna on valmis.

14.10.2016byKristjan Laansalu

Syksy lähtenyt käyntiin kiireisesti ja koululaiset ovat jo kohta kuukauden keränneet viisautta luokkahuoneissa. Me taas olemme antaneet Agendan puolelta oman panoksemme koulujärjestelmän avoimuudelle ja saatavuudelle.

Suunnittelimme ja toteutimme Helsingin uuden opetussuunnitelman digitaalisena palveluna joka otetaan nyt syksyllä 2016 kaikkien opettajien, oppilaiden ja huoltajien käyttöön.

 

Lähtötilanne: 120kpl yli 500 sivuista word- ja PDF dokumenttia.

 

Edellisen kerran opetussuunnitelma uudistettiin Helsingissä 10 vuotta sitten ja silloin opetussuunnitelma julkaistiin koulujen kotisivuilla PDF- ja Word-dokumentteina. Näin meillä oli 120 kappaletta yli 500-sivuista opetussuunnitelmadokumenttia, joita ei erityisen mielellään kukaan halunnut selailla. Tämä oli siis lähtötilanne ja tavoitteena suunnittelutyölle oli luoda palvelu joka oikeasti tekisi opetussuunnitelman kaikkien ulottuvilla olevaksi ja siihen tutustumisen mukavaksi.

 

Tavoite: selkeä, moderni, käyttäjäystävällinen ja helposti hallinoitava digitaalinen palvelu.

 

Tavoitteisiin päästiin, ja nyt sekä yleinen Helsingin kaupungin opetussuunnitelma että 120 Helsinkiläisen koulun opetussuunnitelmat löytyvät selkeästä ja helppokäyttöisestä palvelusta osoitteesta: http://ops.edu.hel.fi

Olemme toteuttaneet palvelun WordPress-alustalle mahdollistamalla asiakkaalle joustavan jatkokehityksen ja avoimuuden. Palvelussa on täysin räätälöity hallintapaneeli jonka kautta helsinkiläiset koulut ovat työstäneet omaa opetussuunnitelmaa ja julkaisseet sen palvelussaan. Näin opetussuunnitelmat on helposti löydettävissä ja myöskin tarvittaessa verrattavissa keskenään.

 

ops-imac-blogi

Tässä linkki projektit sivulle jossa hieman tarkemmin tästä projektista ja toteutuksesta: http://agendahelsinki.fi/project/ops2016/

Tervetuloa tutustumaan!

 

 

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Parempia työtapoja digiajalle

16.08.2016byAnssi Kokkonen

Osana jatkuvaa sisäistä kehitystämme olemme uudistaneet digitaalisten palveluiden suunnittelun prosessiamme. Haluamme siirtyä vesiputousmallista, jossa yksi työntekijä saa vaiheen valmiiksi ja ojentaa suunnitelmat seuraavalle, kohti aidosti yhtenäistä prosessia jossa tiimin jokainen jäsen työskentelee saman tuotteen parissa saavuttaen huipputason tehokkuudessa, laadussa ja kommunikaatiossa.

 

Tässä Agendan yhteisen työprosessin pääpointit:


1. Määrittele selkeästi

Tekninen suunnittelu tulee ottaa huomioon heti projektin alussa, kun asiakkaan kanssa käydään läpi vaatimuksia ja varhaisia suunnitelmia. Kaikki Agendan puolelta projektivastuulliset siis tietävät, mitä tullaan tekemään.


2. Versionhallinta kuntoon

Koodarit ovat ymmärtäneet hyvän työprosessin välttämättömyyden jo aikoja sitten. Digitaalisten palveluiden ja tiimityön kompleksisuuden takia on tärkeää tuottaa versiohistoria, ja nyt käytettävyys- ja ulkoasusuunnitelijamme ottavat kopin myös tästä velvollisuudesta. Käyttämämme työkalut ovat Git Source Tree, Bit Bucket ja Beanstalk.


3. Nopeasti koodiin

Heti kun vaatimukset ja perusrakenne on saatu määriteltyä siirrytään oikeaan ympäristöön tarkastella koodia, yleensä siis verkkoselaimeen. Tavoite on antaa suunnittelijalle helppo ja intuitiivinen tapa tehdä suunnittelutyö suoraan responsiivisen html:n ehdoilla, niin että missään vaiheessa ei siirrytä kokonaan tekniseen toteutukseen – tekninen toteutus alkaa heti alussa! Käyttämämme työkalu suunnitteluun on tällä hetkellä Webflow.


4. Monta tekijää, yksi tuote

Kun suunnittelutyö on pääosin tehty, voi verkkokehittäjä napata pallon ja alkaa luoda varsinaisia toiminnallisuuksia ja integraatioita oikeassa palvelinympäristössä. Samanaikaisesti suunnittelija voi jatkaa viimeistelyä työstämällä oikeita tyylitiedostoja.


5. Keskity ydinosaamiseesi

Suunnittelija on asiakkaan kontakti varmistamaan että palvelulle asetetut vaatimukset täyttyvät ja kaikki toimii kuten kuuluu. Kun suunnittelijan työn tulos on konkreettista koodia, kehittäjämme voi keskittyä vahvuusalueelleen, eli oikeiden teknisten kysymysten ratkomiseen, eikä hänen tarvitse käyttää aikaansa toiminnallisuus- tai tyyliseikkoihin – sitä varten meillä on suunnittelijoita!


Missä asiakkaan hyöty?

Työprosessin parantaminen on hyödyllistä monin tavoin. Kommunikaatio paranee, yllätyksien määrä vähenee ja turhaa tuplatyötä poistuu. Raja suunnittelijoiden ja toteuttajien välillä häivenee. Asiakkaalle edut ovat selkeät: Samaan aikaan sekä työn laatu että tehokkuus paranevat. Myös kommunikaatio paranee, sillä asiakas näkee jo varhain oikean toimivan (vaikkakin keskeneräisen) tuotteen, eikä pelkästään kuvia tuotteesta.


Skarppaa ja jatka skarppaamista

Olemme ottaneet työtapojemme kehittämisen jatkuvaksi tehtäväksi. Omat taitomme karttuvat, työkalut paranevat ja teknologia kehittyy. Odotamme innolla mitä uutta seuraavaksi tapahtuu.

Avainsanat: , , , ,

Digitaalisen palvelun PTS

17.03.2016byKristjan Laansalu

Kevät on kovaa vauhtia lähtenyt käyntiin ja monen postiluukusta on jo tipahtanut kutsu taloyhtiön kevätkokoukseen. Kutsun mukana tulleissa papereissa on kohta PTS, eli “taloyhtiön kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma”. Tämä on fiksu normi taloyhtiöille suunnitella ja toteuttaa tarpeellisia töitä niin, että kaikilla asukkailla pysyy selkeys mitä ja milloin tehdään. Näin tavoite täyttyy, eli talo pysyy paremmassa kunnossa.

Kun suunnittelemme asiakkaidemme kanssa digitaalisia palveluita ja hankkeita, tykkään monesti käyttää tätä samaa termiä, eli digitaalisen palvelun PTS. Aina ei ole järkevää, eikä edes mahdollista, tehdä kaikkea tässä ja nyt; digitaalisen palvelun hanketta suunnitellessa kannattaa palvelulle laatia projektin ensimmäisen vaiheen lisäksi myös pidemmän tähtäimen suunnitelma. Näin saadaan varmuus sille, että hyvin aloitettu projekti tuottaa asiakkaalle arvoa suunnitelmien mukaisesti. Tätä suunnitelmaa myöskin päivitetään viimeisen saatavilla olevan tiedon mukaan.

Projektin hyvällä suunnittelulla saadaan kustannukset alas, sekä kehityksen fokus siihen, mikä juuri nyt on tärkeintä. Digitaalisten palveluiden tapauksessa PTS ei tarvitse olla viiden vuoden mittainen, mutta hyvä puolivuosittain päivitetty suunnitelma helpottaa ja selkeyttää sekä asiakkaamme että meidän työtämme.

Puhumme Agendassa paljon digitaalisten palveluiden jatkuvan kehityksen puolesta, ja kannustamme asiakkaitamme aloittamaan kevyesti, ja sen jälkeen jatkamaan säännöllistä kehitystä huomioiden käyttäjän tarpeet ja tottumukset. Usein lähdetään liikkeelle toimivalla pilottiversiolla tai prototyypillä, joka antaa meille arvokasta tietoa kun varsinainen toteutus tehdään. Projektin ensimmäisen vaiheen valmistumisen yhteydessä laaditaan palvelun PTS, joka pitää huolehtii palvelun kunnosta ja on myös asiakkaalle loistava työkalu ennakoida ja suunnitella tulevia tarpeita ja niiden kustannuksia.

Ole yhteydessä niin esittelen mielelläni projektinhallintaamme ja pohditaan sitä, miten hyödynnämme sitä loistavan tuloksen aikaansaamiseksi.

Avainsanat: , , , ,