Muotoilun bisnesarvo – konkreettisia keinoja kasvuun

Design Sprint – Miten suunnitteluprosessin kompakti toteutus tuottaa parempia tuloksia?

16.09.2019byJulia Sand

 

Oli kyse sitten verkkopalvelusta tai mainoskampanjasta käynnistetään ne usein tapaamisen muodossa. On sanomattakin selvää, että on hyödyllistä istua alas kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka asiakkaan puolelta työhön vaikuttavat ja taustoittaa projekti huolellisesti. Organisaatiot ovat kuitenkin usein rakenteeltaan niin monimutkaisia, että yksittäinen palaveri ei välttämättä sittenkään riitä siihen, että kaikki tarpeet käyvät selville ja yhteisymmärrys löytyy. Aina jotakin ymmärretään väärin tai jotakin ei muisteta mainita. Mitä enemmän tapaamisia kertyy, sitä huonommin projektin alkupään asioita muistetaan. Monesti ulkopuolelta ostetut kehitysprojektit jäävät yrityksissä asiakasprojektien jalkoihin, kun aikataulut kiristyvät.

Mitä jos koko suunnitteluprojekti tiivistettäisiin kouralliseen perättäisiä työpäiviä ja suunnitteluun panostettaisiin etukenoisesti heti projektin alussa?

Intensiivisten työpajojen, niin sanotun Sprint-mallin, jalkautuminen suunnittelutoimistoihin on seurausta etenkin pioneerien Jake Knapp, John Zeratsky ja Braden Kowitz julkaisemasta kirjasta SPRINT – How to solve big problems and test new ideas in just five days. Kirja esittelee kompaktin tavan luoda ja testata ideoita ja tuotteita – niin digitaalisia kuin mitä tahansa muitakin – viiden päivän intensiivisellä työpajamallilla. Esimerkiksi nykytoimistojen perustyökalustoon vakiintunut Slack on kulkenut alkuvaiheessaan läpi kirjan esittelemän sprintin. Kirjan malli on ollut usean UX-osaajan huulilla ja luonut jo uusia käytäntöjä suunnitteluun.

Miksi suunnittelusprintti on sitten päässyt valokeilaan ja saavuttanut suunnittelijoiden ja teknisen alan yritysten kesken niin paljon suosiota? Omakohtaisten kokemuksiemme mukaan ainakin näistä neljästä syystä:

1. Yksinkertaisinkn prototyyppi tuottaa arvokkaita oivalluksia

Yksi keskeisimmistä SPRINT-kirjan ajatuksista on se, että jo hyvin kömpelöilläkin malleilla tehdyissä testauksissa syntyy tärkeää ymmärrystä tuotteen käytöstä ja kehitystarpeista. 

Kun ajatus tuotteesta on olemassa, kannattaa sen ominaisuuksia lähteä heti tuomaan oikeaan maailmaan. Perinteinen suunnitteluprosessi, jossa tuote hiotaan yhtiön sisällä vallitsevassa kuvitteelisessa ideaaliympäristössä lähes valmiiksi ennen testausta saattaa osoittautua kalliiksi virheaskelmaksi, joka olisi voitu huomata jo heti kehityksen alkumetreillä. Ääriesimerkki siitä, kuinka yksinkertainen prototyyppi voi tuottaa relevanttia tietoa löytyy esimerkiksi älypuhelinten historiasta – alkuaikoina yritykset tekivät käytön testausta käyttäen kännykän sijasta puupalikkaa

Myös kommunikointi muiden tuotteen ominaisuuksien määrittämisestä tukee ajatusta intensiivisestä alkupään työstöstä ja mahdollisimman nopeasta tuotteen prototyyppistä. Kaikki suunnittelijat tunnistavat tilanteen, jossa työn tilaaja ei osaa sanoa tarkalleen mitä haluaa, mutta tietää hyvin mitä ei halua. On järkevää pyrkiä mahdollisimman nopeasti vaiheeseen, jossa konkreettinen versio tuotteesta on olemassa – asiakkaan on huomattavasti helpompi kommentoida jotakin jo olemassa olevaa, kuin hajanaisia ilmassa leijuvia ajatuksia.

2. Kommunikaatio toimii!

Kun kaikki keskittyvät työstämään suunnitelmia saman pöydän ääressä tieto välittyy helposti ja asioita ei unohdu.

On varsin tavallista, että projektit pitkittyvät. Kiireisissä yrityksistä ulkopuolelta ostetun projektin läpivienti, joka ei sellaisenaan varsinaisesti tuota heti voittoa, saattaa monesti olla tärkeysjärjestyksessä toisella sijalla. Joskus viestien ja vastausten välillä saattaa kulua päiväkausia. Mitä hitaampi ja pidempi projekti on, sitä enemmän informaatiota katoaa matkan varrelle – sovittuja asioita unohtuu, jokin oleellinen asia jää miettimättä tai henkilö, jonka käsien läpi lopullisten päätöksien pitää kulkea, katoaa näyttämöltä ja palaa vaatimaan muutoksia, kun työ on jo toteutusvaiheessa.

“IBM:än sisäisen suunnittelumallin muuttamisen todettiin kutistavan suunnittelu- ja toteutusvaihetta jopa 75 %, pudottaen projektiin kuluvaa aikaa kahdeksasta kuukaudesta 3-4 kuukauteen.”

Kun suunnitteluvaihe kutistetaan mahdollisesti kuukausien mittaisista maratoneista muutaman päivän intensiiviseksi sprintiksi, on asiakkaan helpompi aikatauluttaa projektin suunnitteluun pistettävä aika omaan kalenteriinsa. Johdonmukainen malli systemaattiseen ideointiin ja hyvin suunnitellut tehtävät pitävät huolen siitä, että kaikki oleellinen saadaan kartoitettua parissa päivässä. Kun pöytään on saatu haalittua työpajan ajaksi kaikki suunnitteluun vaikuttavat tahot, ovat päätöksiä tekevät ihmiset helposti saatavilla. Tieto siitä miksi ja miten asiat ovat suunniteltu sellaisiksi kuin ne ovat pysyvät suunnitteluprosessin ajan kaikkien mielessä.

Mallin tehokkuus ei jää vain hypoteettiseksi teorisoinniksi vaan siitä on myös mustaa valkoisella. Intensiivisten työpajojen puolesta puhuu esimerkiksi IBM:n selvitys, jossa IBM:än sisäisen suunnittelumallin muuttamisen todettiin kutistavan suunnittelu- ja toteutusvaihetta jopa 75 %, pudottaen projektiin kuluvaa aikaa kahdeksasta kuukaudesta 3-4 kuukauteen.  

3. Hierarkiat väistyvät ideoiden tieltä

Työpajan systemaattisesti suunnitellut tehtävät antavat vaikutusväyliä suunnitteluun kaikille taustaan katsomatta.

Sprintin työpajat pohjautuvat erilaisiin tehtävänantoihin, jotka houkuttelevat pohtimaan tuotteen kehitystä monesta eri näkökulmasta; ideoita kirjataan lapuille, etsitään benchmarkkeja ja luonnostellaan toteutustapoja. Tehtävät on suunniteltu niin, että ideoiden tuottaminen ja läpikäyminen on nopeaa. Koska kaikki työpajaan osallistuvat ottavat osaa ideoiden tuottamiseen roolistaan ja taustastaan riippumatta, on työpajan tehtävien tuloksena runsas määrä erinäköisiä ratkaisuja ja huomioita erilaisista näkökulmista.

Kaikilla osallistujilla on tehtäviä läpikäytäessä yhtä paljon aikaa puhua, ja kaikkien myös pitää esitellä omat aikaansaannoksensa. Osana prosessia jokaisen pitää vuorollaan tuottaa ideoita tai antaa toisten ideoista rakentavaa kritiikkiä, jolloin ideoiden tai kritiikin esittäjän aseman merkitys ääneen pääsemisessä vähenee. Monissa tehtävissä ratkaisut ja päätöksenteko etäännytetään myös niitä esittävistä ihmisistä – esimerkiksi osassa tehtävistä lapuille kirjataan nimettöminä ideoita ja niitä äänestetään anonyymisti tarroilla. Näin saadaan hyvin minimoitua se, että tärkeät huomiot tai hyvät ideat jäisivät sanomatta esimerkiksi ujouden, kokemattomuuden, päällepäsmäröinnin tai muun ryhmän dynamiikkaan liittyvän syyn takia. 

“Koska kaikki työpajaan osallistuvat ottavat osaa ideoiden tuottamiseen roolistaan ja taustastaan riippumatta, on työpajan tehtävien tuloksena runsas määrä erinäköisiä ratkaisuja ja huomioita erilaisista näkökulmista.”

Tärkeä huomio on kuitenki se, että kaikissa projektin vaiheissa on aina nimetty päättäjä, joka ratkaisee ristiriitaisemmissa tilanteissa miten edetään. Näin vältetään eteenpäin pääsemisen tahmeus, joka on aina hajautetun päätöksenteon sudenkuoppa. Kokonaisuudessaan sprintin työtavat siis tuovat demokratiaa ideointiin ja ajatukset pääsevät kilpailemaan tasavertaisemmin, mutta valmiiden, ennalta sovittujen vaikuttamismallien ansiosta päätöksenteko sujuu jouhevasti.

4. Asiakas kokee omistajuutta suunnittelusta

Kaikki tiimiläiset sekä asiakkaan, että palveluntuottajan yrityksestä ymmärtävät miten ja miksi asiat on suunniteltu sellaisiksi kuin ne ovat, kun suunnitelmat on työstetty saman pöydän ääressä. 

Perinteisessä projektimallissa suunnittelijat tuottavat ideoita ja asiakkaat antavat niistä kommentteja ja kritiikkiä. Työpajamalli rikkoo tämän asetelman ja kutsuu asiakkaat mukaan suunnittelemaan, ei vain kriitikon saappaissa. Kaikki istuvat saman pöydän ääreen yhtenä tiiminä, eikä työtä tehdä kahtena erillisenä joukkueena. Kun ratkaisut on löydetty yhdessä, kokevat kaikki ne omakseen. 

Usein myös erillisten työpöytien mallissa vaihdetaan paljon ajatuksia ja tietoa, jotka vaikuttavat päätöksiin mutta joita ei aina avata toisen puolen tiimille. Tehtyjä ratkaisuja ei välttämättä aina ymmärretä, kun prosessi ei ole läpinäkyvä. Kun työstö tehdään yhdessä ja kaikki ratkaisut selitetään auki, tulee asiantuntijuus asiakkaan saataville. Tärkeää informaatiota ei myöskään jää mottiin asiakasyritykseen – sen sijaan että kritiikki tuntuisi vain irrallisilta kommenteilta, suunnittelijatkin ymmärtävät juurisyyt sille, miksi jotakin halutaan tehtävän juuri tietyllä tavalla.

Kun päätökset ja suunnitelmat ymmärretään kokonaisvaltaisesti kummallakin puolella, on kaikkien myös helpompi seisoa niiden takana.  

Testasimme Agendalla SPRINT-kirjan mallista mukailtua kolmen päivän työpajaa, jossa suunnittelimme verkossa toimivan applikaation. Osan sprintistä työskentelimme yhdessä asiakkaan kanssa, osa toteutettiin suunnittelijatiimin keskinäisenä työskentelynä. Sprint käsitteli ensimmäisenä päivänä taustoituksen ja referenssien etsinnän, toisena päivänä palvelun luonnostelun ja prototyypin rakennuksen ja kolmantena päivänä prototyypin testauksen ja hionnan. Palvelun keskeisimpien elementtien suunnitteluosuus saatiin valmiiksi työviikon loppuun mennessä.

Sprinttimallin testaaminen oli onnistunut ja asiakas oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Tehtävät houkuttelivat osallistujatiimistä esiin tehokkaasti paljon toimivia ratkaisuja ja ideoita. Huomattavan lyhyessä ajassa saimme kartoitettua kattavasti tuotteen taustaa ja työstettyä asiakkaalle prototyyppin, joka auttaa häntä tuotekehityksen seuraavissa vaiheissa. Työpajamallia tullaan varmasti tämän pohjalta soveltamaan Agendalla myös tulevaisuudessa. 

Avainsanat: , , , , , ,

Digitaalisen palvelun käytettävyystestaus – mitä, miksi ja miten?

08.08.2019byJoni Virtanen

Käytettävyystestaus on olennainen osa palvelun suunnittelua sekä oiva keino löytää palvelun, kuten verkkosivun tai mobiilisovelluksen, käytettävyyden kipukohdat ja lisätä asiakasymmärrystä. Käytettävyystestauksia voidaan toteuttaa koko palvelulle, jollekin palvelun osalle tai vaikka vain tietylle ominaisuudelle. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että mitä tarkemmin testaus kohdennetaan, sitä parempia tuloksia myös saadaan.

Käyttäjätestaus vai käytettävyystestaus? Kyseisiä termejä käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa. Näiden välillä kuitenkin on ero: käyttäjätestaus on sateenvarjokäsite, jolla viitataan erilaisiin menetelmiin joilla voidaan testata esimerkiksi mobiilisovelluksen käyttökokemusta. Käytettävyystesti taas on yksi testausmenetelmä muiden joukossa. Muita käyttäjätestauksen menetelmiä ovat mm. a/b testi, heuristinen analyysi, analytiikkaan perustuvat testit ja WCAG ohjeistukseen perustuva saavutettavuuden arviointi. Selkeyden vuoksi käytän tässä artikkelissa termejä edellä mainitulla tavalla.

Käytettävyystestauksesta yleisesti

Käytettävyystestauksessa palvelun prototyyppi (tai valmis palvelu) annetaan oikeille käyttäjille testattavaksi ohjatussa tilanteessa, jonka jälkeen asiantuntija analysoi palvelun käytössä esiintyneet ongelmat. Käytettävyystestaus on ehkä suuritöisin käyttäjätestausmenetelmä, mutta sen avulla saadaan myös parhaiten palvelun käyttäjien ääni kuuluviin jo palvelun suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Olisi ehkä helppo kuvitella että mahdollisimman suuri testaajien määrä tuottaisi parhaita tuloksia, mutta jo 5 testaajaan avulla löydetään 85% käytettävyysongelmista.

Käytettävyystestauksesta saadaan irti suurin hyöty teettämällä testauksia useita kertoja suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Näin saadaan jo aikaisessakin vaiheessa tärkeää palautetta palvelun käyttökokemuksesta. Palautteen avulla suunnittelua ja kehitystä voidaan viedä oikeaan suuntaan ja vältytään aikaavieviltä ja kalliilta korjaus- ja muutostoimenpiteiltä myöhemmissä vaiheissa. Useamman testin toteuttaminen yhden projektin aikana on tietenkin optimaalinen tilanne, joka harvoin toteutuu oikeassa elämässä. Vaikka resurssit eivät riittäisikään toteuttamaan useita testauksia, jo yhdelläkin oikein ajoitetulla testillä voidaan löytää suurin osa palvelun kipupisteistä. Näin vältytään suurilta korjaus- ja muutostoimenpiteiltä palvelun julkaisun jälkeen.

Käytettävyystestaus Agendan kanssa

Käytettävyystestausprosessimme alkaa valitsemalla ja kutsumalla omasta tietokannastamme oikeaan kohderyhmään kuuluvat henkilöt testaukseen. Samaan aikaan alamme luomaan testaussuunnitelmaa. Testaussuunitelmassa määritellään mm. testataanko jokin tietty palvelun ominaisuus vai yleisesti koko palvelua, mitä tavoitteita testaukselle on asetettu, mitkä ovat palvelun keskeisimpiä toimintoja ja mitkä ovat suurimmat tiedossa olevat riskit, haasteet ja ongelmat. Näiden pohjalta luodaan sopivat tehtävät ja haastattelukysymykset, joiden avulla voidaan testata määriteltyjä asioita. Ennen varsinaisia käyttäjien kanssa toteutettuja testejä, “koeajamme” suunnitellun testaustilanteen oman henkilökuntamme kanssa, varmistuaksemme tehtävien toteuttamiskelpoisuudesta ja haastattelukysymysten sopivuudesta tavoitteisiin.

Testaussuunnitelman hiomisen jälkeen on aika suorittaa testit oikeiden käyttäjien kanssa. Testaustilanne nauhoitetaan (käyttäjän suostumuksella), voidaksemme tarkemmin analysoida miten käyttäjä missäkin vaiheessa tehtäviä käyttäytyy ja näin löytää erilaiset kipukohdat palvelussa. Testauksen lopuksi tehdään vielä lyhyt debrief käyttäjän kanssa jossa käydään läpi mm. palvelun käyttöä ja siinä esiintyneitä ongelmia ja kehitysehdotuksia.

Kun testaukset on hoidettu aloitetaan tulosten analysointi, jossa mm. määritellään mitkä käyttäjien kokemat ongelmat olivat yleisimpiä ja kriittisimpiä palvelun käytössä. Analyysin perusteella kirjoitamme testausraportin jossa annamme myös asiantuntijoidemme suositukset ongelmien korjaamiseksi.

Avainsanat: , , , ,

WordPress Gutenberg: uusi päivä, uusi editori.

27.03.2019byJoona Mäkinen

Joulukuussa 2018 uusi WordPress Gutenberg-editori julkaistiin oletusarvoisena editorina WordPress.org versiossa 5.0. Vanhan editorin saa oletusarvoiseksi vuoteeen 2020 asti liitännäisin (Classic Editor ja voimakkaammin vanhaa kokemusta puskeva Classic Editor Addon).

Moni verkossa valittaa WordPress-tiimin “yhtäkkisestä” päätöksestä siirtyä tähän editoriin, jolle oli annettu ainakin vuosi varoitusaikaa. Elokuussa 2018 WordPress-yhteisö julkaisi editorista virallisen liitännäisen, jonka pystyi asentamaan jokaiselle WordPress-sivustolle. Editorin nimi tulee painokoneen keksijästä, Johannes Gutenberg.

Nimen mukaisesti editorin pääinspiraationa on luoda sanomalehtimäinen ja visuaalinen sivujen ja julkaisujen muokkain.

Kuva 1: Gutenberg-editori

Olemassaolevia WordPress-sivuja päivittäessämme huolehdimme käyttökokemuksen muuttumattomuudesta, joten liitännäiset Classic Editor ja Classic Editor Addon asennetaan oletusarvoisesti. Mutta rohkeille uutta kokeileville on tarjolla nyt uusi seikkailu, Gutenberg Compatible!

Kuva 2: Editorin blokkien lisäysdialogi

Gutenbergin sisältö toimii “blokkeina”. Ensimmäinen mielikuvasi legopalikoista on siis melko oikea. Näitä blokkeja sijoitellaan editorissa ristikkoon (grid) tai allekkain, muodostaen lopullista sivua vastaavaan lookin jo suoraan editoriin.

Gutenbergiä julkaistessa sitä kehittävä yhteisö huolehti taaksepäinsopivuudesta huolellisesti. Kun päivityksen jälkeen kopioi tekstisisällön suoraan uuteen editoriin, jaetaan vanhat leipätekstit kappaleittain paragraph-blokeihin, kuvat kuvablokkeihin, listat listablokkeihin jne.

Sisältö ja luodut teemat eivät siis automaattisesti muutu “täysin Gutenbergiksi”, mutta siihen päästään pienellä päivitystyöllä. Teeman tiedostot laitetaan tulostamaan oikeaan paikkaan alkuperäistä the_content() eli WordPressin oletuseditorin sisältöä. Lisäksi teeman huolehditaan tulostavan blokit ja sisältö responsiivisessa ristikossa (grid), jota myös editori tukee.

WordPress Gutenberg developereille

Editori tuo mukanaan javascript-toiminnon wp.editor.registerBlockType(), joka mahdollistaa blokkien lisäämisen editorin suorituksen aikana. WordPress Gutenberg tallentaa puhtaasti HTML-dataa omilla metatiedoilla sivun sisältöalueelle (the_content()) tietokantaan, joka eroaa hieman vanhanaikaisesta ACF (Advanced Custom Fields) kenttien syötöstä.

Myös ACF on hypännyt osittain Gutenberg-junaan lisäämällä acf_register_block() funktion liitännäisen nyt-betaversiossa 5.8, joka kutsuu omatoimisesti samaa registerBlockType() mutta säätää syöttökentiksi ja tallenteeksi acf-kentät ja niiden täytetyn datan.

Gutenberg omassa käytössä

Tämäkin artikkeli toimii myös uuden editorin arviointina, sillä sivustomme teeman Gutenberg-tukea on tweakattu hieman. Loin aikaisemmin tänä vuonna oman liitännäisen, joka lisää editoriin blokkien ääriviivat. Tällä helpottui käyttö merkittävästi. Kolmannen osapuolen liitännäinen Kadence Blocks paransi myös ristikon (grid) käyttöä mahdollistamalla erikokoiset kolumnit, joka kumma kyllä ei ole vielä osa editorin sisäänrakennettua Columns-blokkia.

Kuva 3: Gutenberg-editorin oma tweak käyttäen create-guten-block pohjaa

Mitä tarvitsen Gutenbergiin?

Johdan artikkelillani siihen, että käyttöönotto ei siis vaadi paljoa. Virallista lisätietoa saat WordPressin sivuilta. Funktionaalisesta näkökulmasta lopullisen sivun sisältö tulee kuin ennen, vain sen ulkoasu pitää tarkistaa. Jos koet tarvetta tai kiinnostusta tälle, klikkaa Yhteystiedot -sivua yläoikealla ja katsotaan yhdessä 🙂

Avainsanat: , , ,

WCAG 2 saavutettavuuden ohjeistus verkkopalveluille

12.03.2019byJulia Sand


Tässä kirjoituksessa vastaamme lyhyesti siihen, mikä WCAG 2 saavutettavuuden ohjeistus on ja käymme läpi sen keskeisimpiä periaatteita ja ohjeistuksessa esiteltyjen saavutettavuustasojen kriteereitä.

Mikä on WCAG?

WCAG on lyhenne sanoista Web Content Accessibility Guidelines – eli vapaasti suomennettuna verkkosisällön saavutettavuusohjeistus. Ohjeistusta ylläpitää ja päivittää World Wide Web Consortium (W3C), kansainvälinen yhteisöistä ja yrityksistä muodostuva liitto, joka ylläpitää ja kehittää www-standardeja ja suosituksia. Tällä hetkellä päivitetyin versio ohjeistuksesta on WCAG 2.1.

WCAG keskittyy huomioimaan nimenomaan käyttäjät, joilla on jonkinlaisia käyttöön vaikuttavia rajoitteita, kuten vaikkapa näköön tai kognitiivisiin kykyihin vaikuttava vamma. Rajoitteeksi lasketaan myös se, jos käyttäjä joutuu käyttämään harvinaisempaa, standardista poikkeavaa päätelaitetta. WCAG-ohjeistusta seuraamalla sivuista tulee helppokäyttöisempiä myös tavalliselle käyttäjälle ja monet kriteereistä ovatkin hyviä nyrkkisääntöjä käytettävyyssuunnittelussa ylipäätään.

Saavutettavuustasoja on määritelty WCAG 2 saavutettavuuden ohjeistus kolme: A, AA ja AAA. AAA-taso on luonnollisesti tasoista korkein, eli jos AAA-kriteeristö täyttyy, on sivu ohjeiston mukaan saavutettavin. Viranomaisten tarjoamat palvelut velvoitetaan portaittain 23.9.2019 lähtien täyttämään tietyt saavutettavuuskriteerit, jotka digitaalisten palveluiden osalta perustuvat osittain nimenomaan WCAG-määrityksille.

Mihin ohjeistossa kiinnitetään huomiota?

WCAG-kriteeristö on laaja ja sisältää useita kriteereitä. Kriteerit on jaettu neljään eri kategoriaan:

  1. Verkkosivun on oltava havaittava   
  2. Verkkosivun on oltava hallittava
  3. Verkkosivun on oltava ymmärrettävä
  4. Verkkosivun on oltava lujatekoinen


Mitä tämä käytännössä siis tarkoittaa?

1.

Havaittavuus

Havaittavuuteen liittyvät wcag 2 saavutettavuuden ohjeistuksen kriteerit keskittyvät verkkopalvelun elementtien määrittelemiseen sellaisiksi, että niiden viestin tai tarkoituksen voi havaita useammilla tavoilla ja erilaisilla laitteilla.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sivuilla oleva media on koettavissa useammalla eri aistilla – videot esimerkiksi sisältävät ääntä korvaavan tekstityksen kuulovammaisia ja muita erityisryhmiä varten.

Sivun sisällön tulisi myös huomioida erilaiset laitteet ja ohjelmat, joita eri käyttäjäryhmät käyttävät. Jotta sivua voi käyttää esimerkiksi näkövammaisten käyttämillä lukulaitteilla, sivuston sisällön ja käyttöliittymän pitää perustua pääosin tekstille, joka on lukulaitteen ymmärtämässä muodossa (HTML).

Tekstin kokoa pitäisi voida suurentaa ongelmitta ja sisällön tai sivun käyttöön liittyvien elementtien ymmärtäminen ei saisi nojata yksinomaan ulkonäköön, kuvaan tai ääneen. Sivun elementtien koko pitää olla määritelty niin, että se ottaa huomioon huonompinäköisenkin käyttäjän ja tekstin ja taustan välisen kontrastieron pitää olla tarpeeksi suuri.

Paljon havaittavuuteen liittyvistä kriteereistä liittyy sivun käytön vihjeisiin, kuten hover- ja klikkiefekteihin. Vihjeet on hyvä toteuttaa useammalla kuin yhdellä tavalla – eli esimerkiksi vaikkapa niin, että verkkosivun napin päällä liikuttaessa käyttäjälle vihjataan napin interaktiivisuudesta sekä sen sisältämän tekstin lihavoitumisella, että sen pohjavärin muuttumisella. Käyttöliittymässä usein apukeinona käytetään elementtien värikoodausta –  kannattaa kuitenkin muistaa, että käyttäjän kykyä nähdä värejä ei voi ottaa itsestäänselvyytenä.

2.

Hallittavuus

Kriteerit hallittavuudessa verkkopalvelussa ovat laajalti periaatteita, joiden noudattamisesta on  hyötyä kaikille käyttäjille.

Yleisenä sääntönä verkkopalveluja suunniteltaessa tietty konservatiivisuus on kannattavaa – käyttäjälle on helpompaa, kun palvelu toimii totutun mukaisesti ja asiat sijaitsevat siellä, missä käyttäjä olettaa niiden olevan.

Tekstillä on iso rooli sivun tai digipalvelun ymmärrettävyydessä. Jokaiselle sivulle tai näkymälle ja erilaisille elementeille kannattaa miettiä looginen ja kuvaava nimi. Nappien, linkkien ja muiden interaktiivisten elementtien teksteistä pitäisi aina käydä ilmi, minkä tapahtuman se laukaisee ja mikä sen käyttötarkoitus on.

Sivulla navigoitaessa on hyvä, että kaikille sivuston tai muun palvelun tärkeisiin näkymiin on aina reitti helposti saatavilla ja reittejä tärkeille sivuille on läpi palvelun useita. Menuvalikon on siis hyvä olla vaivattomasti löydettävissä ja linkkejä sivujen välillä on järkevää laittaa menun lisäksi muihinkin loogisiin paikkoihin, kun sisältö siihen luonnollisesti viittaa. Valikon sivujen keskinäinen tärkeysjärjestys ja menun eri tasojen sisältöjen suhteet kannattaa miettiä huolella läpi. Käyttäjän pitäisi myös helposti nähdä missä hän on sivustolla tai palvelussa.

Hallittavuuteen liittyy olennaisesti myös käyttöliittymän suunnittelu teknisesti sellaiseksi, että sitä voi käyttää pelkästään näppäinkomennoilla.

3.

Ymmärrettävyys

Ymmärrettävyydestä leijonanosa on kielellisiä vaatimuksia. Käytetyn kielen tulisi olla helposti ymmärrettävää ja selkeää. WCAG 2 saavutettavuuden ohjeistus AAA-tason saavuttaakseen tekstisisällön pitäisi olla sellaista, että sen ymmärtää henkilö, jolla on alempi toisen asteen tutkinto.

Palvelun logiikan tulisi jatkuvasti säilyä samana. Eri asioita klikattaessa tai asetusta vaihdettaessa ei pitäisi tapahtua mitään yllättävää tai käyttäjän ei pitäisi päätyä minnekään, mitä hän ei odota tai mikä ei ole johdonmukaista. Valikoiden järjestyksen ei tulisi muuttua ja sivustolla navigoimiseen käytettävien elementtien ulkonäön ja sivukohtaisen sijainnin kannattaa aina noudattaa samaa logiikkaa.

Sivustolla täytettävät lomakkeet ja muut tietoa vaihtavat toiminnat, kuten esimerkiksi ostotapahtumat, kannattaa suunnitella niin, että käyttäjä ei voi tehdä virheitä ja hän voi helposti perua toiminnan. Toiminta pitää voida vahvistaa lopuksi ennen lähetystä.

4.

Lujatekoisuus

Lujatekoisuuden kriteerit liittyvät lähinnä palvelun koodaamiseen. Koodin pitää täyttää tietyt ehdot, jotta se on helposti luettavissa WCAG-kriteereiden mukaan tarpeeksi laajalla määrällä asiakasohjelmia ja sitä voi käyttää erilaisilla avustavilla laitteilla ja ohjelmilla.
Koodissa pitää esimerkiksi kaikilla elementeillä olla täydelliset alku- ja lopputagit. Elementtien tulee olla järjestetty sisäkkäin määrityksiensä mukaisesti ja samaa attribuuttia ei tulisi antaa samalle elementille useaan kertaan. ID-tunnisteiden pitää olla yksilöllisiä, jos määritteet eivät sitä erikseen salli.

Kun komponentteja kehitetään itse, pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikkien käyttöliittymäkomponenttien nimi ja rooli on selvitettävissä ohjelmallisesti. Käyttäjän asettamat tilat, ominaisuudet ja arvot pitää voida asettaa myös ohjelmallisesti ja tieto niiden muutoksista tulisi olla erilaisten asiakasohjelmien, kuten erilaisten avustavien teknologioiden, saatavilla.

Mistä lisää tietoa?

WCAG 2 saavutettavuuden ohjeistus sisältää useita kymmeniä osin varsin tarkkojakin ehtoja. Ne kannattaa verkkosivua suunnitellessa käydä kohta kohdalta läpi, jos tavoittena on saavutettavuustason täyttyminen. Me täällä Agendassa käytämme tarkistamisen avuksi myös avustavia ohjelmia, joista W3C-konsortio myös ylläpitää listausta. Lisää tietoa WCAG:ista löydät sen viralliselta verkkosivulta, sekä esimerkiksi Kehitysvammaliiton Papunet-sivustolta.

Vuosien yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa Helsingin tärkeimmän verkkoviestintäkanavan hel.fi ja sen useiden alapalveluiden suunnittelijana ja frontend-toteuttajana on vaatinut meiltä erityistä huomiota saavutettavuuden eteen. Palvelut on suunniteltu vastaamaan saavutettavuusdirektiivin WCAG 2.0 -ohjeistuksen parasta AAA-tasoa.

Avainsanat: , , , , ,

Muotoilun bisnesarvo – konkreettisia keinoja kasvuun

04.02.2019byAnssi Kokkonen

Mikä on muotoilun bisnesarvo tai ROI? Entä käyttökokemuksen merkitys liiketoiminnassa? Millaista lisäarvoa tarjoaa investointi muotoiluun ja parempaan asiakaskokemukseen?

Olemme Agendassa perehtyneet tähän kysymykseen erilaisten yritysten tapauksissa. Aiheesta on kuitenkin vaikea saada konkreettista tutkimustietoa. McKinsey julkaisi marraskuussa 2018 erinomaisen raportin aiheesta, ja koimme tärkeäksi julkaista tiivistelmän suomeksi – erityisesti neljä konkreettista toimenpidettä jotka raportti nostaa esiin.

Tutkimuksen mukaan McKinseyn oman designindeksin parhaat suoriutujat (eli ne, jotka ovat omaksuneet tapoja korostaa muotoilun merkitystä liiketoiminnassaan) kasvattivat eri toimialoilla liikevaihtoaan ja tuottoaan paljon muita nopeammin: parhaalla neljänneksellä oli viiden vuoden vertailuaikana 32% suurempi liikevaihdon kasvu ja 56% suurempi tuoton kasvu kuin verrokkiryhmällä!

Muille neljänneksillä erot ovat pieniä: parhaita suoriutujia siis palkitaan suhteettoman hyvin.

Alla on tiivistelmä raportin ehdottamista toimenpiteistä, sekä omia ehdotuksiani käytännön soveltamiseen.

1

Asenne kuntoon

Yrityksen johdossa aletaan suhtautumaan muotoiluun kuten menoihin ja kuluihin; tosissaan, analyyttisesti ja mitaten

Parhaimmin suoriutuvissa yrityksissä johtoa yhdistää liiketoiminnassa ja muotoilussa rohkea, design-keskeinen näkemys. Asiakkaiden oikeita tarpeita kohtaan tulee olla aito ja jatkuva uteliaisuus läpi koko johdoportaan. Vain 5% tutkituista yrityksistä arvioi että heidän johdollaan on riittävästi relevanttia tietoa muotoiluun liittyvään päätöksentekoon.

Esimerkiksi: Antakaa jollekulle valtaa ja vastuuta yrityksen design- ja käyttökokemusasioista. Niistä täytyy tehdä yhteinen asia, mutta ensin niiden on oltava “virallisesti” osa edes yhden henkilön toimenkuvaa.

2

Asiakas jalustalle

Asiakas nostetaan toiminnan keskipisteeksi ja sisäisiä rajoja häivytetään

Asiakkaan käyttäjäpolkua tulee seurata koko matkalta ja kaikissa kanavissa, sekä fyysisesti että digitaalisesti. Kuitenkin vain puolet tutkituista yrityksistä toteutti käyttäjätutkimusta ennen uuden tuotteen tai palvelun kehittämistä. Niitä raja-aitoja, joita asiakas ei havaitse, häivytetään myös yrityksen sisällä.

Esimerkiksi: Vieraile asiakkaasi luona ja kysele paljon. Jos käyttäjäkuntasi on laaja, teetä kevyt sarja hyvin suunniteltuja haastatteluja ja varmista että tulokset esitellään sinulle. Anna asiakkuuksille kasvot ja kuule asiat suoraan heidän suustaan.

3

Osaamiselle tukea

Muotoilijoita voimautetaan ja yhteistyötä osastojen välillä tuetaan

Muotoilijoita ei tule eristää muista toiminnoista, vaan heidän täytyy ymmärtää esimerkiksi markkinoinnin ja insinöörien näkökulmasta tärkeitä reunaehtoja. Esimerkiksi markkinoinnin osaston powerpoint-tarpeet saattavat jyrätä muotoilijoiden tuotekehityspanokset, joten turvaa mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Design-ammattilaiset tarvitsevat myös hyvät työvälineet (kuten koneet ja ohjelmistot). 2% työntekijöistä tuottaa suhteettoman suuren panoksen jokapäiväiseen bisnekseen, joten erityisesti näitä yksilöitä kannattaa motivoida.

Esimerkiksi: Yhteiset työpajat johdon, insinöörien, muotoilijoiden ja muiden asiantuntijoiden kesken ovat tehokas tapa jakaa paljon hiljaista tietoa ja tukea uusien loistavien ratkaisujen syntymistä. Valitse näihin oikeita aiheita – kyse ei ole virkistyspäivän ohjelmasta!

4

Opi nopeasti

Testaus, iterointi ja oppiminen nopeasti – aina käyttäjäymmärrystä hyödyntäen

Jotta kehitetty tuote tai palvelu oikeasti päätyisi käyttöön, tulee sen perustua oikeaan tietoon esimerkiksi käyttäjätutkimuksesta, markkinointidatasta, yleiskehityksestä teknologiassa ja liiketoiminnassa jne. Kuitenkin 60% yrityksistä sanoi käyttävänsä prototyyppausta vain sisäisesti ja myöhäisessä vaiheessa kehitystä. Menestyneimmissä yrityksissä kokeilut jaetaan varhain ulkopuolisten kanssa ja varhaisten mallinnusten viimeistelyyn ei haluta panostaa liikaa aikaa. Näissä yrityksissä ymmärretään että julkaisu on vasta alku.

Esimerkiksi: Uutta luodessa varaa osa budjetista myöhempään kehitykseen, vaikka se tarkoittaisikin sitä että ensin pitää luopua jostakin. Julkaise ensin “minimum viable product”. Designprosessi ja oikea käyttö tuottavat aina uutta tietoa ja nostavat esiin uusia tarpeita.

Omat ajatukseni edellisen pohjalta

Allekirjoitan stereotypian: Suomessa on liian tyypillistä ajatella, että laatu ja käyttökokemus ovat muille aloille tai kansoille (klassisesti “kyllähän ruotsalaiset…”) tärkeämpiä asioilla, ja meillä kilpaillaan vain faktuaalisella toimivuudella ja hinnalla.

Hyvä käyttökokemus ei pelkästään miellytä: Se vähentää virheitä ja turhautumista, vahvistaa luottamusta ja tehostaa toimintoja. Myöskään ei kannata aliarvioida mielikuvan voimaa: Kaikki haluavat tehdä yhteistyötä sellaisen toimijan kanssa, jossa näkevät ainesta olla tulevaisuuden menestyjä.

Siteeratun raportin ehdottamien toimenpiteiden hienous on siinä, että ne onnistuvat kaikenkokoisissa organisaatioissa pienestä suureen. Oli yrityksellä sitten oma muotoiluosastonsa tai hankki se palvelunsa sitten ulkoa, pystyy se muuttamaan suhtautumistaan asiakaskeisyyden, muotoiluajattelun ja ketterämmän kehityksen tärkeydestä.

Linkki McKinseyn raporttiin

Lue lisää Agendan palveluista

Avainsanat: , , , ,

Hyvä briiffi – kuusi vinkkiä suunnittelutyön rajaamiseen

16.10.2018byAnssi Kokkonen

Asiantuntijatyötä ja suunnittelua vaativan tehtävän rajaaminen ei ole aina helppoa. Saamme yhtä usein sekä seikkaperäisiä että hyvinkin avoimia tiedusteluja erilaisista toimeksiannoista. (Ilahdumme molemmista!)

Erityisen tärkeää on rajaaminen. Mikä on tärkeintä? Mikä melko tärkeää? Mikä nice to have, mitä ei tarvita lainkaan?

Alla on näkökulmia joista suunnittelun briiffin rajaamista voi lähestyä, sekä konkreettisia kysymyksiä joita pohtia. Toivottavasti näistä on sinulle apua erilaisten suunnittelutöiden briiffaamisessa ja hankkimisessa, kompeksisista käyttöliittymistä yksinkertaisiin esitteisiin.

 

1

Laita työ kontekstiin

Harva asia pysyy valmiina pitkään, ja erityisesti digitaalisten palveluiden kohdalla realistista on olettaa jonkinlainen tuleva jatkokehitys. Jokainen suunnittelupäätös tehdään parhaan senhetkisen tiedon valossa, ja vastaavasti jokainen edistysaskel tuo esiin uusia kehitysideoita. Työtä sovittaessa kriittistä on ymmärtää konteksti, eli mihin työn kohde sijoittuu laajemmassa kuvassa, sekä mitä sovittavan työn aikana pitää ja voidaan realistisesti saavuttaa.

2

Kuvaile työn kohde konseptina

Hyvä konseptin kuvailu tiivistyy muutamaan lauseeseen, mutta sellaista voidaan laajentaa laajaksikin raportiksi. Selkeä konseptikuvailu auttaa kaikkia hahmottamaan mitä ajetaan takaa, ja antaa jotain mihin tehtävää työtä voidaan myöhemmin peilata.

3

Huomioi käyttäjät

Käyttäjistä harvoin puhutaan ja heitä huomioidaan liikaa. On myös aivan liian helppoa kuvitella, että käyttäjä haluaa samaa kuin itse. Vain aidosti eläytymällä käyttäjän näkökulmaan ja käyttämällä oikeaa pohjatietoa on mahdollista välttää suurimmat sudenkuopat, joita helposti seuraa kun työtä tehdään vain omista lähtökohdista. Omat ja käyttäjän tavoitteet pitää linjata yhteen.

4

Muista sisältö

Hyvä sisältö ei synny itsestään. Sisältösuunnitelma, sisältötekstien tuotanto, käyttöliittymätekstit, visuaaliset sisällöt (kuten valokuva ja video) täytyy kaikki tuottaa jotenkin. Ne pitää (tai ainakin kannattaa) ensin suunnitella, sitten luonnostella, tuottaa, iteroida ja tarkastaa. Tärkeintä on tietää mikä on se “suuri tarina” joka halutaan kertoa (konsepti)?

 

5

Ulkoasun arvioinnille parametrit

Ulkoasua ei kannata määritellä yksittäisen ihmisen mielipiteiden perusteella – ennemmin kannattaa puhua siitä, miten ulkoasu noudattaa olemassaolevaa brändiohjeistusta tai tukee asetettuja mielikuvatavoitteita. Benchmarkkaus on erinomainen tapa luoda jaettu ymmärrys vaikeasti sanallistettavista visuaalisista kysymyksistä. Huomattavan iso osa ulkoasusta rakentuu visuaalisista sisällöistä, kuten kuvituksista ja valokuvista.

6

Kuvittele elämä projektin jälkeen

Kaikella on suunnittelutyön jälkeen elinkaarensa:esimerkiksi painotuotetta jaellaan muutama vuosi, jonka jälkeen sen sisältämä tieto voidaan arvella vanhentuvan. Yritysilmettä haluttaneen päivittää noin viiden vuoden päästä, mutta jos pohja on vankka, muutokset ovat huomaamattomia. Digitaalisen kokonaisuuden, esimerkiksi käyttöliittymän, elämä jatkuu aktiivisemmin ja paljon nopeammassa rytmissä. Versio 1.1:stä seuraa versio 1.2.

Avainsanat: , , , , ,

Maailman luokan verkkopalvelut iteroimalla ja asiakasta kuuntelemalla

17.05.2018byKristjan Laansalu

Varmasti olet ihmetellyt käyttämällä isoja top100 kuuluvia verkkopalveluita että miksi ne jatkuvasti muuttuu. Joskus voi jopa jokin muutos häiritä mutta se on isossa kuvassa luonnollinen ja jatkuva matka parempaan palveluun päin.

Suunnittelijat pyrkii työssä keräämään niin paljon tietoa käyttäjistä ja asiakkaan kohderyhmän tarpeista ja mieltymyksistä kuin on mahdollista ja tekemään suunnittelutyön omalla näkemyksellä kerättyyn tietoon perustuen.

Mikäli luotavassa palvelussa on uusia ominaisuuksia tai se toimii kokonaan uudella tavalla on hyvä kysyä uudistuksen jälkeen myös mitä mieltä itse käyttäjät uudistuksesta on ja vastaako uusi palvelu heidän toiveita. Yhtä tärkeä on mitata uuden verkkopalvelun toimivuutta esimerkiksi vertailemalla uusia tuloksia edellisen palvelun tuloksiin.

 

Tuloksia voidaan mitata taloudellisesta näkökulmasta tai laadullisesta asiakkaan tyytyväisyyttä mittaamalla.

 

Käyttäjien kuuntelu

Jakuva käyttäjien kuuntelu onkin ratkaiseva tekijä kuin rakennetaan maailman luokan verkkopalveluita. Verkkopalvelun ostajan ei pidä liikaa pelätä tehdä muutoksia ja kokeiluja palvelun parantamiseksi. On hyvä suunnitella omat mittarit tulosten mittaamiseen ja rakentaa prosessi jolla tuloksiin reagoidaan parantamalla palvelua.

Toinen oleellinen tekijä on ympäristön ja vaatimusten seuraaminen ja niihin jatkuva reagoiminen. Digitaaliset laitteet ja yhteydet muuttuu ja kehittyy jatkuvasti ja se muokkaa myös käyttäjien toiveita ja odotuksia siitä miten verkkopalvelut toimii. Viimeinen suurin trendi on ollut “mobile first”, mutta sen lisäksi löytyy useita megatrendejä missä mennään ja niitä kannattaa haistella ja seurata sekä hyödyntää oman palvelun kehityksessä.

 

Digitaalisen palvelun vuosikello

Jotta yrityksen digitaalinen tuote tai verkkopalvelu olisi maailman luokkaa suosittelen ajattelemaan työskentelyä sen tuotteen parissa vuosikello maisesti. Siinä vuosi jaetaan kolmeen osaan – suunnittelu- ja kehitys, testaus, ja käyttäjien kuuntelu ja seurantavaihe eli voidaan kutsua sitä lyhyemmin nimellä arviointi.

Näin syksy on hyvä aika kerätä käyttäjäpalautteet, tulokset, kehitysideat ja muodostaa niistä kehitystarpeet ja tavoitteet dokumentti, jonka pohjalta on hyvä alkuvuodesta tehdä suunnittelu ja kehitys ja muutosten sisäänajo ja testaus ennen kesää. Ja sitten syksyllä taas keskittyy asiakkaan tarkkaan kuuntelemiseen ja tulevien parannusten kirjaamiseen.

Mikäli prosessi toimii ollaan menossa jatkuvasti kohti maailman luokan verkkopalvelua jonka  asiakastyytyväisyys paranee eikä se muodostu hyvän tuotteen tai tarinan esteeksi jatkuvasti kehittyvillä ja kiinnostavilla digitaalisilla markkinoilla. Kaupan päälle jää pois kiireiset ja hätäisesti tehdyt korjaukset ja sitä kautta tulevat mahdolliset virheet.

_______

Agedna Helsinki konsultoi asiakkaita löytämään hyvä strategian kehittää digitaalista näkyvyyttä ja strategia, sekä suunnittelee ja toteuttaa suomen käyttäjälähtöisemmän digitaaliset palvelut.

Avainsanat: , , ,

Kuinka hyötyä käyttäjädatasta?

25.10.2017byAgenda Helsinki

Käyttäjätiedosta lisää arvoa oivaltamalla

Digitaalisessa maailmassa toimivat yritykset saavat jatkuvasti valtavat määrät dataa verkossa tapahtuvista asioista. Silti esimerkiksi verkkopalvelun käytöstä saatava tieto jää usein hyödyntämättä yrityksen päätöksenteossa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Suurin syy tähän on haasteellisena koettu datan tulkinta, joka vaatii jatkuvasti kehittyvien analyysityökalujen lisäksi tietoa tehokkaiden analyysien periaatteista, luovaa ja konkreettista oivaltamista, ymmärrystä yrityksen digitaalisen toiminnan tavoitteista sekä vie luonnollisesti aikaa ja resursseja yrityksen muulta toiminnalta.

Digitaalisista palveluista kertyvän datan huomiotta jättäminen voi kuitenkin merkittävästi heikentää yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Dataa analysoimalla voidaan esimerkiksi huomata, että aiemmin tehdyt oletukset ovat olleet vääriä. Resurssien oikea suuntaaminen helpottuu ottamalla oppia digitaalisten palveluiden toiminnasta. Tulevaisuuden suhteen erilaisia päätöksiä tehdessään yritykset voivat huoletta nojata käyttäjädatasta löytyneisiin oivalluksiin.

Kuinka hyötyä datasta?

1. Kerää dataa

Käyttäjädataa on hyvä kerätä muutamasta eri lähteestä. Digitaalisista palveluista automaattisesti kertyvän datan lisäksi voidaan analyysiä varten kerätä yksilöllisempää tietoa haastattelemalla sekä tarkkailemalla käyttäjien toimintaa yksilötasolla. Käyttäjien ajatuksia ja mielipiteitä saadaan parhaiten selville kysymällä; kasvokkain tai kyselylomakkeen välityksellä.

2. Analysoi ja prosessoi kerättyä dataa

Datan analysointi vaatii alkuun paljon uuden opettelua. Kyseinen vaihe kannattaa kuitenkin ajatella sijoituksena, josta koko yritys hyötyy myöhemmin. Analysointi on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä kaikkea halutaan saada selville ja mikä on yritykselle hyödyllistä tietoa. Kun ajan myötä työkalujen käytön ja analysoinnin oppii, voi kaiken käyttäjädatan seasta löytää yllättäviäkin huomioita sekä vastauksia kysymyksiin, joita yrityksessä kukaan ei olisi edes osannut kysyä.

3. Oivalla ja listaa ideoita

Analyysistä kannattaa poimia muutama tärkeä huomio, joiden pohjalta voidaan listata ideoita kuinka juuri näillä osa-alueilla yrityksen toimintaa voitaisiin parantaa. Pohdinnan tuloksena muodostuva lista kannattaa pitää mahdollisimman konkreettisena. Ideointiin hyvä sääntö on kirjoittaa ensin vaikka sata mieleen juolahtavaa ideaa, joista karsia vähitellen heikommat pois. Ideoita voidaan myös ryhmitellä esimerkiksi helposti ja vaikeasti toteutettaviin sekä yrityksen tulevaisuuden unelmiin.

4. Laita ideat käytäntöön

Ennen ideoiden testaamista on hyvä määritellä mittarit, joilla niiden toimintaa arvioidaan. Myös aikatauluttaminen kannattaa, sillä kaikkia asioita ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa kerralla. Sen jälkeen ideat voidaan laittaa käytäntöön, priorisoimalla niistä tärkeimmät ensin. Kriittisesti tärkeimpiä ovat usein ne oivallukset, jotka liittyvät menetettyihin asiakassuhteisiin. Analysointivaiheessa yritys on esimerkiksi voinut huomata, ettei aiemmin määritelty kohderyhmä ole kiinnostunut yrityksen tarjoamasta palvelusta. Kohderyhmämäärittely voidaan tehdä uudestaan ja samalla vaihtaa esimerkiksi mainoskampanjan sloganit sopimaan paremmin uudelle kohderyhmälle.

5. Tarkista tulokset

Tietyn ajan jälkeen kannattaa tulokset arvioida aiemmin määriteltyjen mittareiden mukaan. Hyvin toimineet asiat voidaan jättää ennalleen ja huonosti toimineet ottaa uudelleen mietintään. Joskus pienilläkin muutoksilla voi saada paljon aikaan, joten ideoita ei kannata heti heittää roskakoriin. Jotkut ideat vaativat pitkäjänteisen työn lisäksi myös enemmän aikaa toimiakseen. Asiakkaita ei esimerkiksi välttämättä heti saada tekemään lisää ostoksia panostamalla uutiskirjeiden sisältöihin, vaan tässä tapauksessa tuloksia kannattaa katsoa pidemmällä aikavälillä.

6. Luo kehittämisestä rutiini

Käyttäjädataa muodostuu jatkuvasti lisää, jolloin sen hyödyntämistä kannattaa ajatella jatkuvana prosessina. Kun dataa tutkitaan säännöllisesti, saadaan siitä eniten hyötyä irti. Analysointia ja oivaltamista varten on hyvä muodostaa oma tiimi yhdistämällä luovia osaajia esimerkiksi tuotekehityksestä, viestinnästä ja markkinoinnista. Kyseisen tiimin tehtävänä on pitää muut ajan tasalla digitaalisen puolen tapahtumista sekä esitellä isommalle porukalle oivalluksiaan vaikka neljä kertaa vuodessa. Näin koko yritys voi tehdä oivallusten myötä muutoksia omassa toiminnassaan. Myös yrityksen tulevaisuuteen liittyviä tärkeitä päätöksiä voidaan huoletta perustella käyttäjädatasta opituilla asioilla.

Data hyötykäyttöön

Datan hyödyntäminen varsinkin tuotekehityksessä on ollut kasvava trendi jo jonkin aikaa. On huomattu, että käyttäjädataa päätöksenteon tukena hyödyntävät yritykset onnistuvat erottumaan kilpailijoista sekä liikkumaan uusille markkina-alueille nopeammin ja sulavammin. Viimeistään nyt yritysten kannattaa pohtia, kuinka saada oma datansa hyötykäyttöön.

Avainsanat: ,

SSL-salaus ja sertifikaatit verkkopalveluissa

12.10.2017byKristjan Laansalu

Jos verkkopalvelusi ei ole vielä salatun yhteyden (https) takana niin nyt on hyvä aika laittaa asia kuntoon. Verkossa törmään jatkuvasti liian moneen palveluun, joiden tulisi toimia suojatun yhteyden takana, mutteivat näin tee.

Verkkopalvelun https yhteys tarkoittaa tietoliikenneyhteyden salaamista käyttäjän ja verkkopalvelun välissä. Mikäli verkkopalvelussa on käytössä esimerkiksi lomakkeita, on salatun liikenteen käyttäminen erityisen tärkeää käyttäjien tietojen suojaamiseksi ulkopuolisilta. Esimerkiksi avoimessa langattomassa verkossa jokin kolmas osapuoli voi tarkastella lomakkeista lähteviä tietoja selkokielisenä, jos yhteys ei ole salattu.

Liikenteen salaus toteutetaan SSL-sertifikaatilla ja asettamalla palvelinohjelmisto käyttämään salattua yhteyttä. Markkinoilla on useita erilaisia tapoja miten salauksen voidaan tehdä. Ehdotamme asiakkaan tarpeen ja verkkopalvelun tyypin mukaan parhaiten sopivaa vaihtoehtoa. SSL-sertifikaatteja on saatavilla sekä ilmaisia että maksullisia. Ilmaiset ovat yleensä riittäviä.

Mikäli verkkopalvelu ei ole salatun yhteyden takana, selaimet alkavat syksyn aikana varoittamaan käyttäjiä suojaamattomasta verkkosivusta. Ehjän ja luotettavan käyttökokemuksen kannalta on oleellista, ettei ylimääräisiä varoitusviestejä ilmesty sivulatauksen yhteydessä.

SSL-suojaus parantaa myös hakukonenäkyvyyttä. Verkkopalvelun luotettavuus näkyy parempana sijoituksena Googlen hakutuloksissa. Suojaamattomat sivustot taas saattavat pudota kauemmaksi.

Ole meihin yhteydessä mikäli verkkopalvelusi on vielä suojaamattoman yhteyden takana, tai tarvitset neuvoa siihen minkälainen suojaus kannattaa hankkia.

 

Avainsanat: , , , , ,

Käyttäjälähtöinen suunnittelu vs. käyttökokemuksen suunnittelu

24.04.2017byAnssi Kokkonen

Agendassa käyttäjälähtöinen suunnittelu on kaiken toimintamme kulmakivi. Se tarkoittaa käyttäjän näkökulman ja tarpeiden huomioimista koko prosessin ajan. Muut projektia ohjaavat voimat (kuten budjetti, teknologia tai liiketoiminnalliset tavoitteet) pitää pyrkiä linjaamaan yhteen käyttäjän tarpeiden kanssa, aina kun ja kuten se on mahdollista. Mutta entä käyttökokemuksen suunnittelu (ux design)?

 

Käyttäjäkokemus > käytettävyys

Käyttökokemus on paljon enemmän kuin käytettävyys. Käytettävyys (eng. accessibility) on tärkeä reunaehto tekemiselle – meidän tulee huomioida myös erityiskäyttäjien tarpeet, aina ja siten kuin se on mahdollista. Karkeasti yksinkertaistaen käytettävyydessä on kyse hyvin teknisestä asiasta: palvelun laadusta ja tehokkuudesta. Onko sitä mahdotonta, vaikeaa vai helppoa käyttää?

Käyttökokemus tai käyttäjäkokemus on kuitenkin laajempi käsite, josta käytettävyys on vain osa (tai jolle käytettävyys on yksi määräävä tekijä). Käyttökokemus on henkilökohtainen, ja siinä on kyse myös mielihyvästä.

Käyttökokemus on bränditeko, markkinointia, myyntiä ja palvelua – parhaimmillaan se voi olla mieleenjäävä elämys. Pahimmillaan se aiheuttaa käyttäjälle turhautumista, alemmuuden tunnetta ja jopa vihaa – ja palvelun tarjoajalle tuohtunutta asiakaspalautetta ja menetetyn asiakkaan.

 

Odotukset -> kokemus -> reflektio

Käyttäjäkokemus jatkuu, elää ja muuttuu ajan myötä. Ajatellaan seuraavaa ketjua: Saat tuotteen mainoksen uutiskirjeellä verkkokaupasta  -> katsot tuotetta & lisäät sen koriin -> jahkaat ostosta pari päivää -> ostat tuotteen -> odotat tuotetta -> saat toimitetun tuotteen. Käyttäjäkokemuksen ydin on toki itse verkkokaupassa, mutta kokonaisuuteen vaikuttavat myös askeleet ennen (uutiskirje) ja jälkeen ostohetken (kommunikointi ja toimitus). Ennen ostosta luomme odotuksia, ja ostoksen jälkeen reflektoimme kokemusta.

Saumattomuus ja jatkuvuus ovat avainsanoja. Kaikkien kosketuspisteiden, joissa asiakas kanssakäy palvelun tarjoajan kanssa, tulisi olla tasalaatuisia. Hieno aloitus mutta kehno lopetus jättää pahan maun suuhun. Huonolla jalalla aloitettu prosessi taas tuskin etenee maaliviivalle asti. Parempi on toteuttaa koko ketju riittävän hyvin, ja ruveta sitten kehittämään kokonaisuutta paremmin asiakasta palvelevaksi.

 

Ihminen vs. teknologia

Teknologiaan on aina liittynyt käyttökokemus, kivinuijasta asti. Silläkin on käyttökokemuksensa, mutta luonnollisesti käyttökokemuksen arvoa on herätty pohtimaan enemmän hieman kehittyneemmän teknologian yleistyessä. (Käyttökokemuksen merkitys kivinuijan arvonmuodostuksessa on toki kiehtova kysymys.)

Käyttäjäkokemus muodostuu aina kahden suuren, joskus ristiriitaisiksikin miellettyjen ilmiöiden (teknologia ja yksilöllinen kokeminen), kohtaamispisteessä. Toisaalta digitaalinen käyttökokemus on syvästi henkilökohtainen, siis täysin yksilöllinen. Toisaalta taas digitaalinen ympäristö jossa kokemus tarjotaan on erittäinen tekninen – teknologia määrittelee raja-aidat ja on “make-or-break” -muuttuja toimivuuden kannalta.

 

Käyttökokemusta ei voi suunnitella

Käyttökokemus on osiensa summa. Siinä missä palvelumuotoilu on metodologia ja lähestymistapa, käyttökokemus on väistämätön lopputulos. Molempiin liittyy erilaisten työtapojen, työkalujen ja tekijöiden yhdistäminen toivottujen lopputulosten saavuttamiseksi.

Oleellista palveluntarjoajan kannalta on ymmärtää, ettei mikään yksittäinen osasto voi kontrolloida käyttäjäkokemusta. Kokonaisuuteen vaikuttavat myynti, markkinointi, tuotekehitys, it – kaikki joilla on lusikkansa sopassa. Kokonaisvaltaisia tuloksia saadaan siis kun kaikki relevantit sidosryhmät tuodaan mukaan samaan prosessiin.

 

Summa summarum

Käyttökokemuksen siis syntyy teknologian ja inhimillisten tarpeiden kohdatessa. Se on ajallisesti jatkuva ja muuttuva, subjektiivinen kokemus, joka on enemmän kuin pelkkä käytettävyys. Vastaavasti se voi potentiaalisesti tuottaa enemmän lisäarvoa. Käyttökokemusta ei voi myöskään kontrolloida. Tästä syystä Agendassa pyrimme puhumaan käyttäjälähtöisestä suunnittelusta käyttökokemuksen suunnittelun sijaan.

Lopuksi vielä kolme tärkeää askelta hyvän käyttökokemuksen varmistamiseksi:

1) Kohtaa käyttäjä projektin alussa
2) Prototypoi suunnittelun aikana
3) Testaa oikeilla käyttäjillä 

Avainsanat: , , , , , ,

Mikä alusta verkkopalvelulle eli WordPress vs. Drupal

17.03.2017byTimo Haapala

Sisällönhallintajärjestelmällä tarkoitetaan sovellusta, jolla on mahdollista tuottaa ja muokata sisältöjä useimmiten verkkopohjaisissa toteutuksissa. Tyypillisesti käyttäjien tuottama sisältö käännetään verkkosivustoksi.

 

Suosituimmat sisällönhallintajärjestelmät ovat WordPress, Joomla ja Drupal WordPressin johtaessa ylivoimaisesti. Kaikista verkkosivuista yli neljännes on tehty WordPressillä ja kaikista, joissa on jokin tunnettu sisällönhallintajärjestelmä WordPressin osuus on yli puolet. Drupal ja Joomla vuorottelevat toisella sijalla riippuen otannasta: Kaikki sivustot huomioiden Joomla on toisena, mutta jos huomioidaan vain suosituimmat, Drupal sijoittuu ennen Joomlaa. Tilastojen valossa Joomlan suosio on hiipumaan päin, WordPress kasvattaa jatkuvasti osuuttaan ja Drupal pitää yllä tasaisesti suosiotaan. Mielenkiintoista on, että tarkemmin otantaa rajaamalla liikennemäärien perusteella, Drupalin osuus kasvaa hieman WordPressiin nähden Joomlan osuuden hävitessä olemattomiin.

Tilastoja selittää osittain eri sisällönhallintajärjestelmien soveltuvuus eri tyyppisiin ja kokoisiin toteutuksiin. WordPress sivustoja on helppo ja nopea toteuttaa pienissä projekteissa, mutta se soveltuu myös isompiin keskikokoisiin projekteihin skaalautuvuutensa ansiosta. Drupalin ominta aluetta ovat isot suurien käyttäjämäärien ja sisältötyyppien sivustot. Joomla sijoittuu näiden kahden välille, mutta näyttää lopulta häviävän kisan keskikoon projekteista pienempiin WordPressille ja isommissa Drupalille.

 

Blogialustasta täysiveriseksi sisällönhallintajärjestelmäksi

Wordpress julkaistiin vuonna 2003 blogialustaksi ja se on kasvattanut siitä lähtien tasaisesti suosiotaan. Nopeasti sitä alettiin käyttää myös muun tyyppisen sisällön julkaisuun. Aiempi blogi-painotteisuus on ollut nähtävissä aina viime vuosiin saakka ja oletusasetuksin se on edelleen omimmillaan kirjoitusten julkaisussa. WordPressin todellinen vahvuus ja skaalautuvuus on sen lisäosissa ja teemoissa, joita on tarjolla kymmeniä tuhansia valmiina. Lisäosia ja teemoja saa myös itse tehtyä verrattain kevyesti hyvinkin erilaisiin tarpeisiin. WordPress soveltuu riittävästi räätälöimällä myös isompiinkin sivustoihin, joista esimerkkeinä mm. New Yorkerin, The Wall Street Journalin ja BBC American sivustot.

 

Foorumipohjaisesta järjestelmästä monipuoliseksi toteutukseksi

Ensimmäinen versio Drupalista julkaistiin vuonna 2000, jolloin järjestelmän käyttötarkoituksena oli toimia alustana foorumeille. Se on kehittynyt yli viidessätoista vuodessa suosituista sisällönhallintajärjestelmistä ehkä kaikkein monipuolisimmaksi, joka tukee oletuksena useita eri sisältötyyppejä. Drupalissa on oletuksena myös kattava tuki taksonomioille sekä sisällön että käyttäjien suhteen. Myös Drupal käyttää sivuston rakenteeseen ja ulkoasuun teemoja. Lisäominaisuuksia saa valmiina moduuleina. Drupalilla voi rakentaa kaiken kokoisia sivustoja pienistä kampanjasivustoista todella laajoihin toteutuksiin, mutta se ei välttämättä ole oikea valinta pieniin sivustoihin raskaamman käyttöönottoprosessin vuoksi. Esimerkkejä Drupalia käyttävistä sivustoista ovat mm. Twitter, Valkoinen talo ja Tesla.

 

Järjestelmien vertailua

Sivuston ylläpitämisen näkökulmasta WordPress on huomattavasti helpompi ja muutosten tekeminen kevyempää. Suuri osa WordPressin lisäosista on ilmaisia tai hyvin edullisia, mutta hyvistä Drupalin moduuleista saattaa joutua maksamaan hieman enemmän. WordPress mielletään usein myös sisältöjen päivittämisen osalta helppokäyttöisemmäksi kuin Drupal. Vaikka Drupalissa on oletuksena kattavampi tuki sisältötyypeille, taksonomioille ja käyttäjähallintaan, WordPressiin saa helposti vastaavat toiminnot lisäosien avulla. Luomalla oman teeman, WordPressin saa räätälöityä kevyesti suurimpaan osaan projektien tarpeista ja myös lisäosien luominen on verrattain nopeaa ja helppoa.

Usein Drupalia ja WordPressiä verratessa kuulee puhuttavan tietoturvasta ensimmäisen eduksi. Drupalissa on oletuksena korkeampi tietoturvan taso, mutta pitämällä sivusto ajan tasalla myös WordPress-pohjaisten sivustojen tietoturva on korkealla tasolla. Koska Drupal vaatii enemmän räätälöintiä, lopputulos on usein yksilöllisempi kuin WordPressiä käytettäessä, joka voi johtaa korkeampaan tietoturvan tasoon. Näin ainakin teoriassa. Jos kuitenkin käytetään projektia varten räätälöityä teemaa ja lisäosia, myös WordPress-asennuksesta tulee paljon yksilöllisempi.  WordPressissä puutteet tietoturvassa julkaistaan tasaisin väliajoin samoihin aikoihin niitä korjaavien päivitysten kanssa ja koska WordPressin päivittäminen on suhteellisen helppo operaatio, sivusto pysyy turvallisena.

 

Tiivistetysti

WordPress soveltuu siis parhaiten pienistä keskikokoisiin projekteihin, joten se on mukautuvuutensa ansiosta oikea valinta suurimmassa osassa projekteja. Suurempiin projekteihin kannattaa kuitenkin harkita Drupalia, jos käytössä on riittävästi resursseja myös ylläpitoon ja sivustolle on odotettavissa todella suuria käyttäjämääriä.

 

Avainsanat: , , ,

Konversiopolun suunnittelu

07.03.2017byKristjan Laansalu

Käyttäjäpolku, myyntipolku, konversiopolku, asiakaspolku – hyvällä lapsella on monta nimeä. Kyse on selkeästä ja tärkeästä asiasta jonka toimivuutta jokaisen yritysjohtajan kannattaa jatkuvasti mitata. Mikäli yrityksessä ei ole kyseistä polkua mallinnettu, on hyvä aika se ottaa työlistalle.

 

Konversiopolku voidaan määrittää koko myynnin ja markkinoinnin toiminnoista, mutta mikäli asia on uusi, voidaan sitä lähestyä pala kerrallaan. Tavoitteena on, että konversiopolku määritetään asiakkaan kanssa jokaisen digitaalisen projektin yhteydessä jotta me ja asiakas ymmärrämme paremmin palvelun tehtävät ja pystyy asettamaan palvelulle selkeämmät tavoitteet ja mittarit. Oleellista on, että konversiopolkua suunnitellessa tulevat selkeästi esille ne kohdat, joissa pystytään vaikuttamaan konversion toteuttamiseen. Näin saadaan käyttöön konkreettinen työkalu palvelun suunnittelua ja kehitystä varten.

 

Konversiopolun määrittelyn avulla pystytään löytämään mittauspisteet ja kehityskohteet.

 

Digitaalinen markkinointi tarjoaa huikean määrän vaihtoehtoja siitä, mihin investoida yrityksen markkinointi- ja myyntibudjettia. Investointien tavoitteet ovat myynnin kasvattaminen ja näkyvyyden lisääminen. Kartalle piirretään kaikki asiakkaalla käytössä olevat digitaalisen markkinoinnin sovellukset. Näistä keskeisin on yrityksen oma verkkopalvelu. Sovellukset yhdistetään toisiinsa niin että lopuksi tavotteenaamme on vahva ja yhtenäinen myynnin toteutuminen, joka myös tuottaa mitattavaa ja hyödynnettävää dataa. Seuraavassa vaiheessa paneudumme tarkemmin yksittäisten sovellusten rooleihin ja niistä saatuihin tuloksiin oman verkkopalvelun sisä ja ulkopuolella.

Konversiopolun piirtäminen kannattaa tehdä joko itse tältä istumalta, tai tulla keskustelemaan kanssamme miten Agenda pystyisi auttamaan teitä digitaalisen markkinoinnin suunnittelussa. Lupaan, että muutaman tunnin tapaaminen avaa silmänne, tuottaa loistavia ideoita ja selkeyttää mitä toimenpiteitä kannattaa lähteä puskemaan eteenpäin.

Avainsanat: , , , , ,

Facebook markkinoinnin menestys Case-esimerkki: Helsinki Rekry

30.11.2016byKristjan Laansalu

Minulta on viime aikoina kysytty paljon käytännön keinoja kasvattaa asiakasliikenteen määrää asiakkaan verkkopalvelussa. Käyttäjämäärien kasvattaminen onkin usein työjärjestyksessä heti seuraavaksi, kun verkkopalvelun sisältö ja toiminnot ovat kunnossa ja valmiit toivottamaan uudet asiakkaat tervetulleeksi. Kerron usein Helsinki Rekryn esimerkistä, jossa neljässä vuodessa seuraajien määrä kasvatettiin 358 seuraajasta 10 000 seuraajaan.

Tässä työnkulku millä moinen tulos saavutetaan.

#1 Sisältöstrategian luominen
Sisältöstrategiaa suunnitellessa mieti liiketoimintasi vahvuuksia ja toimintojen ydintä. Juuri siitä löytyy se punainen lanka minkä mukaan sisältöstrategia kannattaa suunnitella. Keskity vain oleelliseen, sillä sitä asiakkaat haluavat.

#2 Laadukas sisältötuotanto
Pidä sisältöstrategiasta kiinni ja usko siihen mihin olet strategiassa sitoutunut. Vain näin siihen voivat luottaa myöskin teidän asiakkaat. Jatka laadukkaan sisältöjen tuottamista ja ota huomioon statistiikasta ja palautteesta saamasi tieto siitä miten yleisö ottaa sisällöt vastaan.

#3 Facebook-analytiikan ja markkinointityökalujen ymmärtäminen
Opiskele hyödyntämään facebookin analytiikkaa. Näin opit keitä ovat asiakkaasi ja miten pystyt palvelemaan heitä entistä paremmin.

#4 Facebook-markkinoinnin hyödyntäminen
Panosta kohtuullisesti markkinointiin. Näin nopeutat strategian toteutumista ja tuloksiin pääsemistä moninkertaisesti. Markkinointibudjettia käyttäessä älä unohda jatkuvaa oppimista ja tulosanalyysiä. Huom! Nykyaikaisessa CPC-pohjaisissa järjestelmissä on helppo panostaa rahallisesti suuria summia onnistumatta, joten johtopäätökset ja niiden mukaiset optimoinnit ja korjausliikkeet ovat erittäin tärkeitä.

#5 Säännöllinen optimointi ja opitun hyödyntäminen
Opittu ei ole turhaa mikäli sitä hyödynnetään oikein. Markkinointibudjetti, tavoitteet, asiakkaiden tunteminen, statistiikka ja työkalut. Eli kun olet löytänyt mallin joka toimii, siitä kannattaa pitää kiinni ja jatkaa sen kehittämistä. Säännöllinen strategian päivittäminen ja sisältötuotannon kehittäminen ovat myös tärkeitä hyviä keinoja pitää kanavat raikkaina ja kiinnostavina.

 

Agenda Helsinki auttaa asiakkaita sosiaalisen median hyödyntämisessä. Palveluista kanavastrategia, sisältöstrategia ja -tuotanto sekä konversiopolkusuunnittelu ovat osaamisalueitamme jotka verkkopalveluiden suunnittelun lisäksi kannattaa hyödyntää. Meiltä löytyy myöskin tarvittava tekninen ja sisällöllinen osaaminen sosiaalisen median kampanjan suunnitteluun ja jatkuvaan ylläpitoon.

Helsinki Rekryn kanssa aloitimme yhteistyön heidän digitaalisen palvelun uudistamisen parissa vuonna 2013. Verkkopalvelusta (http://www.hel.fi/www/rekry/fi) tuli uudistuksen myötä raikas ja käyttäjäystävällinen. Ja mikä tärkeintä Helsingin kaupungin työpaikat löytyvät uudistuksen myötä vihdoin Helsinki Rekryn omasta verkkopalvelusta.

Avainsanat: , , , , , , ,

Case-esimerkki: Helsingin kaupungin uusi opetussuunnitelma OPS2016 digitaalisena palveluna on valmis.

14.10.2016byKristjan Laansalu

Syksy lähtenyt käyntiin kiireisesti ja koululaiset ovat jo kohta kuukauden keränneet viisautta luokkahuoneissa. Me taas olemme antaneet Agendan puolelta oman panoksemme koulujärjestelmän avoimuudelle ja saatavuudelle.

Suunnittelimme ja toteutimme Helsingin uuden opetussuunnitelman digitaalisena palveluna joka otetaan nyt syksyllä 2016 kaikkien opettajien, oppilaiden ja huoltajien käyttöön.

 

Lähtötilanne: 120kpl yli 500 sivuista word- ja PDF dokumenttia.

 

Edellisen kerran opetussuunnitelma uudistettiin Helsingissä 10 vuotta sitten ja silloin opetussuunnitelma julkaistiin koulujen kotisivuilla PDF- ja Word-dokumentteina. Näin meillä oli 120 kappaletta yli 500-sivuista opetussuunnitelmadokumenttia, joita ei erityisen mielellään kukaan halunnut selailla. Tämä oli siis lähtötilanne ja tavoitteena suunnittelutyölle oli luoda palvelu joka oikeasti tekisi opetussuunnitelman kaikkien ulottuvilla olevaksi ja siihen tutustumisen mukavaksi.

 

Tavoite: selkeä, moderni, käyttäjäystävällinen ja helposti hallinoitava digitaalinen palvelu.

 

Tavoitteisiin päästiin, ja nyt sekä yleinen Helsingin kaupungin opetussuunnitelma että 120 Helsinkiläisen koulun opetussuunnitelmat löytyvät selkeästä ja helppokäyttöisestä palvelusta osoitteesta: http://ops.edu.hel.fi

Olemme toteuttaneet palvelun WordPress-alustalle mahdollistamalla asiakkaalle joustavan jatkokehityksen ja avoimuuden. Palvelussa on täysin räätälöity hallintapaneeli jonka kautta helsinkiläiset koulut ovat työstäneet omaa opetussuunnitelmaa ja julkaisseet sen palvelussaan. Näin opetussuunnitelmat on helposti löydettävissä ja myöskin tarvittaessa verrattavissa keskenään.

 

ops-imac-blogi

Tässä linkki projektit sivulle jossa hieman tarkemmin tästä projektista ja toteutuksesta: http://agendahelsinki.fi/project/ops2016/

Tervetuloa tutustumaan!

 

 

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Parempia työtapoja digiajalle

16.08.2016byAnssi Kokkonen

Osana jatkuvaa sisäistä kehitystämme olemme uudistaneet digitaalisten palveluiden suunnittelun prosessiamme. Haluamme siirtyä vesiputousmallista, jossa yksi työntekijä saa vaiheen valmiiksi ja ojentaa suunnitelmat seuraavalle, kohti aidosti yhtenäistä prosessia jossa tiimin jokainen jäsen työskentelee saman tuotteen parissa saavuttaen huipputason tehokkuudessa, laadussa ja kommunikaatiossa.

 

Tässä Agendan yhteisen työprosessin pääpointit:


1. Määrittele selkeästi

Tekninen suunnittelu tulee ottaa huomioon heti projektin alussa, kun asiakkaan kanssa käydään läpi vaatimuksia ja varhaisia suunnitelmia. Kaikki Agendan puolelta projektivastuulliset siis tietävät, mitä tullaan tekemään.


2. Versionhallinta kuntoon

Koodarit ovat ymmärtäneet hyvän työprosessin välttämättömyyden jo aikoja sitten. Digitaalisten palveluiden ja tiimityön kompleksisuuden takia on tärkeää tuottaa versiohistoria, ja nyt käytettävyys- ja ulkoasusuunnitelijamme ottavat kopin myös tästä velvollisuudesta. Käyttämämme työkalut ovat Git Source Tree, Bit Bucket ja Beanstalk.


3. Nopeasti koodiin

Heti kun vaatimukset ja perusrakenne on saatu määriteltyä siirrytään oikeaan ympäristöön tarkastella koodia, yleensä siis verkkoselaimeen. Tavoite on antaa suunnittelijalle helppo ja intuitiivinen tapa tehdä suunnittelutyö suoraan responsiivisen html:n ehdoilla, niin että missään vaiheessa ei siirrytä kokonaan tekniseen toteutukseen – tekninen toteutus alkaa heti alussa! Käyttämämme työkalu suunnitteluun on tällä hetkellä Webflow.


4. Monta tekijää, yksi tuote

Kun suunnittelutyö on pääosin tehty, voi verkkokehittäjä napata pallon ja alkaa luoda varsinaisia toiminnallisuuksia ja integraatioita oikeassa palvelinympäristössä. Samanaikaisesti suunnittelija voi jatkaa viimeistelyä työstämällä oikeita tyylitiedostoja.


5. Keskity ydinosaamiseesi

Suunnittelija on asiakkaan kontakti varmistamaan että palvelulle asetetut vaatimukset täyttyvät ja kaikki toimii kuten kuuluu. Kun suunnittelijan työn tulos on konkreettista koodia, kehittäjämme voi keskittyä vahvuusalueelleen, eli oikeiden teknisten kysymysten ratkomiseen, eikä hänen tarvitse käyttää aikaansa toiminnallisuus- tai tyyliseikkoihin – sitä varten meillä on suunnittelijoita!


Missä asiakkaan hyöty?

Työprosessin parantaminen on hyödyllistä monin tavoin. Kommunikaatio paranee, yllätyksien määrä vähenee ja turhaa tuplatyötä poistuu. Raja suunnittelijoiden ja toteuttajien välillä häivenee. Asiakkaalle edut ovat selkeät: Samaan aikaan sekä työn laatu että tehokkuus paranevat. Myös kommunikaatio paranee, sillä asiakas näkee jo varhain oikean toimivan (vaikkakin keskeneräisen) tuotteen, eikä pelkästään kuvia tuotteesta.


Skarppaa ja jatka skarppaamista

Olemme ottaneet työtapojemme kehittämisen jatkuvaksi tehtäväksi. Omat taitomme karttuvat, työkalut paranevat ja teknologia kehittyy. Odotamme innolla mitä uutta seuraavaksi tapahtuu.

Avainsanat: , , , ,

Digitaalisen palvelun PTS

17.03.2016byKristjan Laansalu

Kevät on kovaa vauhtia lähtenyt käyntiin ja monen postiluukusta on jo tipahtanut kutsu taloyhtiön kevätkokoukseen. Kutsun mukana tulleissa papereissa on kohta PTS, eli “taloyhtiön kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma”. Tämä on fiksu normi taloyhtiöille suunnitella ja toteuttaa tarpeellisia töitä niin, että kaikilla asukkailla pysyy selkeys mitä ja milloin tehdään. Näin tavoite täyttyy, eli talo pysyy paremmassa kunnossa.

Kun suunnittelemme asiakkaidemme kanssa digitaalisia palveluita ja hankkeita, tykkään monesti käyttää tätä samaa termiä, eli digitaalisen palvelun PTS. Aina ei ole järkevää, eikä edes mahdollista, tehdä kaikkea tässä ja nyt; digitaalisen palvelun hanketta suunnitellessa kannattaa palvelulle laatia projektin ensimmäisen vaiheen lisäksi myös pidemmän tähtäimen suunnitelma. Näin saadaan varmuus sille, että hyvin aloitettu projekti tuottaa asiakkaalle arvoa suunnitelmien mukaisesti. Tätä suunnitelmaa myöskin päivitetään viimeisen saatavilla olevan tiedon mukaan.

Projektin hyvällä suunnittelulla saadaan kustannukset alas, sekä kehityksen fokus siihen, mikä juuri nyt on tärkeintä. Digitaalisten palveluiden tapauksessa PTS ei tarvitse olla viiden vuoden mittainen, mutta hyvä puolivuosittain päivitetty suunnitelma helpottaa ja selkeyttää sekä asiakkaamme että meidän työtämme.

Puhumme Agendassa paljon digitaalisten palveluiden jatkuvan kehityksen puolesta, ja kannustamme asiakkaitamme aloittamaan kevyesti, ja sen jälkeen jatkamaan säännöllistä kehitystä huomioiden käyttäjän tarpeet ja tottumukset. Usein lähdetään liikkeelle toimivalla pilottiversiolla tai prototyypillä, joka antaa meille arvokasta tietoa kun varsinainen toteutus tehdään. Projektin ensimmäisen vaiheen valmistumisen yhteydessä laaditaan palvelun PTS, joka pitää huolehtii palvelun kunnosta ja on myös asiakkaalle loistava työkalu ennakoida ja suunnitella tulevia tarpeita ja niiden kustannuksia.

Ole yhteydessä niin esittelen mielelläni projektinhallintaamme ja pohditaan sitä, miten hyödynnämme sitä loistavan tuloksen aikaansaamiseksi.

Avainsanat: , , , ,