Digitaalisen palvelun käyttäjätestaus – mitä, miksi ja miten?

Kirjoittaja: Joni Virtanen 08.08.2019

Käyttäjätestaus on olennainen osa palvelun suunnittelua sekä oiva keino löytää palvelun, kuten verkkosivun tai mobiilisovelluksen, käytettävyyden kipukohdat ja lisätä asiakasymmärrystä. Käyttäjätestauksia voidaan toteuttaa koko palvelulle, jollekin palvelun osalle tai vaikka vain tietylle ominaisuudelle. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että mitä tarkemmin testaus kohdennetaan, sitä parempia tuloksia myös saadaan.

Käyttäjätestaus vai käytettävyystestaus? Kyseisiä termejä käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa. Näiden välillä kuitenkin on ero: käyttäjätestaus on sateenvarjokäsite, jolla viitataan erilaisiin menetelmiin joilla voidaan testata esimerkiksi mobiilisovelluksen käyttökokemusta. Käytettävyystesti taas on yksi testausmenetelmä muiden joukossa. Muita käyttäjätestauksen menetelmiä ovat mm. a/b testi, heuristinen analyysi, analytiikkaan perustuvat testit ja WCAG ohjeistukseen perustuva saavutettavuuden arviointi. Selkeyden vuoksi käytän tässä artikkelissa termejä edellä mainitulla tavalla.

Käytettävyystestauksesta yleisesti

Käytettävyystestauksessa palvelun prototyyppi (tai valmis palvelu) annetaan oikeille käyttäjille testattavaksi ohjatussa tilanteessa, jonka jälkeen asiantuntija analysoi palvelun käytössä esiintyneet ongelmat. Käytettävyystestaus on ehkä suuritöisin käyttäjätestausmenetelmä, mutta sen avulla saadaan myös parhaiten palvelun käyttäjien ääni kuuluviin jo palvelun suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Olisi ehkä helppo kuvitella että mahdollisimman suuri testaajien määrä tuottaisi parhaita tuloksia, mutta jo 5 testaajaan avulla löydetään 85% käytettävyysongelmista.

Käytettävyystestauksesta saadaan irti suurin hyöty teettämällä testauksia useita kertoja suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Näin saadaan jo aikaisessakin vaiheessa tärkeää palautetta palvelun käyttökokemuksesta. Palautteen avulla suunnittelua ja kehitystä voidaan viedä oikeaan suuntaan ja vältytään aikaavieviltä ja kalliilta korjaus- ja muutostoimenpiteiltä myöhemmissä vaiheissa. Useamman testin toteuttaminen yhden projektin aikana on tietenkin optimaalinen tilanne, joka harvoin toteutuu oikeassa elämässä. Vaikka resurssit eivät riittäisikään toteuttamaan useita testauksia, jo yhdelläkin oikein ajoitetulla testillä voidaan löytää suurin osa palvelun kipupisteistä. Näin vältytään suurilta korjaus- ja muutostoimenpiteiltä palvelun julkaisun jälkeen.

Käytettävyystestaus Agendan kanssa

Käytettävyystestausprosessimme alkaa valitsemalla ja kutsumalla omasta tietokannastamme oikeaan kohderyhmään kuuluvat henkilöt testaukseen. Samaan aikaan alamme luomaan testaussuunnitelmaa. Testaussuunitelmassa määritellään mm. testataanko jokin tietty palvelun ominaisuus vai yleisesti koko palvelua, mitä tavoitteita testaukselle on asetettu, mitkä ovat palvelun keskeisimpiä toimintoja ja mitkä ovat suurimmat tiedossa olevat riskit, haasteet ja ongelmat. Näiden pohjalta luodaan sopivat tehtävät ja haastattelukysymykset, joiden avulla voidaan testata määriteltyjä asioita. Ennen varsinaisia käyttäjien kanssa toteutettuja testejä, “koeajamme” suunnitellun testaustilanteen oman henkilökuntamme kanssa, varmistuaksemme tehtävien toteuttamiskelpoisuudesta ja haastattelukysymysten sopivuudesta tavoitteisiin.

Testaussuunnitelman hiomisen jälkeen on aika suorittaa testit oikeiden käyttäjien kanssa. Testaustilanne nauhoitetaan (käyttäjän suostumuksella), voidaksemme tarkemmin analysoida miten käyttäjä missäkin vaiheessa tehtäviä käyttäytyy ja näin löytää erilaiset kipukohdat palvelussa. Testauksen lopuksi tehdään vielä lyhyt debrief käyttäjän kanssa jossa käydään läpi mm. palvelun käyttöä ja siinä esiintyneitä ongelmia ja kehitysehdotuksia.

Kun testaukset on hoidettu aloitetaan tulosten analysointi, jossa mm. määritellään mitkä käyttäjien kokemat ongelmat olivat yleisimpiä ja kriittisimpiä palvelun käytössä. Analyysin perusteella kirjoitamme testausraportin jossa annamme myös asiantuntijoidemme suositukset ongelmien korjaamiseksi.

Avainsanat: , , , ,

Joni on digitaalisille palveluille omistautunut ux- ja sisältösuunnittelija.

Lue seuraava blogikirjoitus:

WCAG 2 saavutettavuuden ohjeistus verkkopalveluille

Kirjoittaja: Julia Sand 12.03.2019