Mikä alusta verkkopalvelulle eli WordPress vs. Drupal

Sisällönhallintajärjestelmällä tarkoitetaan sovellusta, jolla on mahdollista tuottaa ja muokata sisältöjä useimmiten verkkopohjaisissa toteutuksissa. Tyypillisesti käyttäjien tuottama sisältö käännetään verkkosivustoksi.

Suosituimmat sisällönhallintajärjestelmät ovat WordPress, Joomla ja Drupal WordPressin johtaessa ylivoimaisesti. Kaikista verkkosivuista yli neljännes on tehty WordPressillä ja kaikista, joissa on jokin tunnettu sisällönhallintajärjestelmä WordPressin osuus on yli puolet. Drupal ja Joomla vuorottelevat toisella sijalla riippuen otannasta: Kaikki sivustot huomioiden Joomla on toisena, mutta jos huomioidaan vain suosituimmat, Drupal sijoittuu ennen Joomlaa. Tilastojen valossa Joomlan suosio on hiipumaan päin, WordPress kasvattaa jatkuvasti osuuttaan ja Drupal pitää yllä tasaisesti suosiotaan. Mielenkiintoista on, että tarkemmin otantaa rajaamalla liikennemäärien perusteella, Drupalin osuus kasvaa hieman WordPressiin nähden Joomlan osuuden hävitessä olemattomiin.

Tilastoja selittää osittain eri sisällönhallintajärjestelmien soveltuvuus eri tyyppisiin ja kokoisiin toteutuksiin. WordPress sivustoja on helppo ja nopea toteuttaa pienissä projekteissa, mutta se soveltuu myös isompiin keskikokoisiin projekteihin skaalautuvuutensa ansiosta. Drupalin ominta aluetta ovat isot suurien käyttäjämäärien ja sisältötyyppien sivustot. Joomla sijoittuu näiden kahden välille, mutta näyttää lopulta häviävän kisan keskikoon projekteista pienempiin WordPressille ja isommissa Drupalille.

Blogialustasta täysiveriseksi sisällönhallintajärjestelmäksi

WordPress julkaistiin vuonna 2003 blogialustaksi ja se on kasvattanut siitä lähtien tasaisesti suosiotaan. Nopeasti sitä alettiin käyttää myös muun tyyppisen sisällön julkaisuun. Aiempi blogi-painotteisuus on ollut nähtävissä aina viime vuosiin saakka ja oletusasetuksin se on edelleen omimmillaan kirjoitusten julkaisussa. WordPressin todellinen vahvuus ja skaalautuvuus on sen lisäosissa ja teemoissa, joita on tarjolla kymmeniä tuhansia valmiina. Lisäosia ja teemoja saa myös itse tehtyä verrattain kevyesti hyvinkin erilaisiin tarpeisiin. WordPress soveltuu riittävästi räätälöimällä myös isompiinkin sivustoihin, joista esimerkkeinä mm. New Yorkerin, The Wall Street Journalin ja BBC American sivustot.

Foorumipohjaisesta järjestelmästä monipuoliseksi toteutukseksi

Ensimmäinen versio Drupalista julkaistiin vuonna 2000, jolloin järjestelmän käyttötarkoituksena oli toimia alustana foorumeille. Se on kehittynyt yli viidessätoista vuodessa suosituista sisällönhallintajärjestelmistä ehkä kaikkein monipuolisimmaksi, joka tukee oletuksena useita eri sisältötyyppejä. Drupalissa on oletuksena myös kattava tuki taksonomioille sekä sisällön että käyttäjien suhteen. Myös Drupal käyttää sivuston rakenteeseen ja ulkoasuun teemoja. Lisäominaisuuksia saa valmiina moduuleina. Drupalilla voi rakentaa kaiken kokoisia sivustoja pienistä kampanjasivustoista todella laajoihin toteutuksiin, mutta se ei välttämättä ole oikea valinta pieniin sivustoihin raskaamman käyttöönottoprosessin vuoksi. Esimerkkejä Drupalia käyttävistä sivustoista ovat mm. Twitter, Valkoinen talo ja Tesla.

Järjestelmien vertailua

Sivuston ylläpitämisen näkökulmasta WordPress on huomattavasti helpompi ja muutosten tekeminen kevyempää. Suuri osa WordPressin lisäosista on ilmaisia tai hyvin edullisia, mutta hyvistä Drupalin moduuleista saattaa joutua maksamaan hieman enemmän. WordPress mielletään usein myös sisältöjen päivittämisen osalta helppokäyttöisemmäksi kuin Drupal. Vaikka Drupalissa on oletuksena kattavampi tuki sisältötyypeille, taksonomioille ja käyttäjähallintaan, WordPressiin saa helposti vastaavat toiminnot lisäosien avulla. Luomalla oman teeman, WordPressin saa räätälöityä kevyesti suurimpaan osaan projektien tarpeista ja myös lisäosien luominen on verrattain nopeaa ja helppoa.

Usein Drupalia ja WordPressiä verratessa kuulee puhuttavan tietoturvasta ensimmäisen eduksi. Drupalissa on oletuksena korkeampi tietoturvan taso, mutta pitämällä sivusto ajan tasalla myös WordPress-pohjaisten sivustojen tietoturva on korkealla tasolla. Koska Drupal vaatii enemmän räätälöintiä, lopputulos on usein yksilöllisempi kuin WordPressiä käytettäessä, joka voi johtaa korkeampaan tietoturvan tasoon. Näin ainakin teoriassa. Jos kuitenkin käytetään projektia varten räätälöityä teemaa ja lisäosia, myös WordPress-asennuksesta tulee paljon yksilöllisempi.  WordPressissä puutteet tietoturvassa julkaistaan tasaisin väliajoin samoihin aikoihin niitä korjaavien päivitysten kanssa ja koska WordPressin päivittäminen on suhteellisen helppo operaatio, sivusto pysyy turvallisena.

Tiivistetysti

WordPress soveltuu siis parhaiten pienistä keskikokoisiin projekteihin, joten se on mukautuvuutensa ansiosta oikea valinta suurimmassa osassa projekteja. Suurempiin projekteihin kannattaa kuitenkin harkita Drupalia, jos käytössä on riittävästi resursseja myös ylläpitoon ja sivustolle on odotettavissa todella suuria käyttäjämääriä.